Emma Lindqvist

Eduskuntavaalikampanjassani keskityn puhumaan erityisesti koulutuksesta, hyvästä työelämästä sekä ilmasto- ja ympäristöasioista. Tahdon sanoa ei valtaville koulutusleikkauksille ja kyllä kunnianhimoiselle ilmastopolitiikalle, jossa yhteiskunta kantaa vastuun, sekä kysyä mitäs nyt? työelämän murroksessa elävien nuorten työllistymisnäkymistä.

Minulle kunta- ja aluepäättäjänä on tärkeää taata laadukkaat ja saavutettavat lähipalvelut myös jatkossa. Kuntien vastuut lisääntyvät jatkuvasti, mutta valtionosuudet eivät kasva samaa vauhtia vastuiden kanssa. Kuntien ja hyvinvointialueiden riittävä rahoitus on taattava valtion taholta, ja hyvinvointialueille on annettava verotusoikeus.

#Koulutuslupaus

• Loppu opintolainojen räjähdysmäiselle kasvulle! Opintotuki opintorahapainotteiseksi ja indeksiin.
• Panostuksia koulutukseen – aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen saakka.
• Stoppi syrjäytymiselle! Riittävä ja laadukas lähiopetus on jokaisen nuoren oikeus. Lähiopetus on oikeutta oppia ammatissa vaadittavat taidot, oikeutta luoda sosiaalisia suhteita ja oikeutta turvallisen aikuisen tukeen.
• Tutkimusrahoitus taattava! Riippumaton ja laadukas tutkimus on sivistyksemme kulmakivi. Perustutkimus kunniaan!

#NytOnPakko

• Suomi raiteille! Paikallisjunaliikenne aloitettava Varsinais-Suomessa mahdollisimman pian.
• Koko maakunnan Föli! Varsinais-Suomeen tarvitaan koko maakunnan kattava julkisen liikenteen verkko, jo sote-palvelujen saavutettavuudenkin takia. Taataan riittävä julkisen liikenteen rahoitus valtion taholta.
• Maaperämme on meidän! Maaperämme ja sen rikkaudet ovat jokaisenoikeus – eivät ulkomaalaisen saastuttavan suuryrityksen oikeus.
• Stoppi Itämeren rehevöitymiselle! Jokainen varsinaissuomalainen on vastuussa omasta Itämeri-jalanjäljestään, jossa suurena vaikuttajana on mm. lihansyönti. Peltojen ravinnekuormitusta on vähennettävä merkittävästi.
• Lisää hiilinieluja! Valjastetaan suot ja viljelysmaat hiilinieluiksi ja tuetaan parempaa metsätaloutta.

#TyönMurros

• Perustulo nyt! Perustulo takaa toimeentulon epätyypillisten työsuhteiden, nollatuntisopparien ja palkkakuoppien keskellä, poistaa byrokratialoukkuja ja kannustaa kokeilemaan työtä sen eri muodoissa.
• Parempaa edunvalvontaa! Nuoret kaipaavat työelämänsä tueksi myös muita mittareita kuin työllisyystilastojen tuijottelua. Työpaikka ei paljoa lämmitä, jos tuntimääriä, pohjapalkkaa, etätyön määrää, ohjausta ja koulutusta sekä työterveyden järjestämistä ei seurata.
• Eroon nollatuntisoppareista! Tulevaisuutta ei voi suunnitella tyhjän päälle.
• Suomeen minimipalkka! Työelämä muuttuu ja palkan määräytyminen sen mukana. Suoriteperusteinen palkka ei voi olla ainoa palkanmaksuperuste, myös pohjapalkka on taattava.

Koulutus

Suomalainen koulutus on hyvinvointivaltiomme kruununjalokivi, jota ihastellaan maailmalla ja josta kelpaa leipoa vientituotetta. Koulutus lisää yhdenvertaisuutta, vähentää syrjäytymistä sekä tuo turvaa ja rutiineja arkeen. Koulutusleikkaukset uhkaavat kuitenkin koulutuspalvelujemme tulevaisuutta samalla, kun opiskelijoille jää maksettavaksi yhä korkeampia toisen asteen kustannuksia, amiksen lähiopetusta vähennetään, opintotukia leikataan ja opintolainojen määrä uhkaa räjähtää käsiin.

Mielestäni koulutus ja elinikäinen oppiminen kuuluvat hyvinvointiyhteiskuntamme tärkeimpiin peruspalveluihin, ja niihin panostaminen tulee nähdä sijoituksena tulevaisuuteen.

Jokaisella suomalaisella on oikeus laadukkaaseen koulutukseen. Oikeus oppia kuuluu kaikille aina varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, maksuttomaan toiseen asteeseen sekä elinikäiseen oppimiseen.

Tasa-arvoinen varhaiskasvatus

Päättäjien kannalta varhaiskasvastuksessa on tärkeää keskittyä jatkossa henkilökunnan jaksamiseen, ryhmäkokoihin ja alueellisiin eroihin.

Laadukas varhaiskasvatus on ennen kaikkea lapsen oikeus. Lupaan päättäjänä tehdä töitä sen eteen, että päätöksenteossa puututaan varhaiskasvatuksen eriarvoistaviin tekijöihin, kuten kulttuurilliseen, alueelliseen ja sosioekonomiseen eriarvoisuuteen.

Tarvitsemme lisää resursseja päiväkoteihin, lisää resursseja ryhmäkokojen pienentämiseen ja panostuksia sellaisiin päiväkoteihin ja ryhmiin, joissa on keskimääräistä enemmän tuen tarvetta.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön jaksamista ja työnkuvaa tulee tarkastella kriittisesti. Jotain on pielessä, jos vasta pari vuotta alalla työskennelleet vastavalmistuneet vaihtavat massoittain alaa työn kuormittavuuden ja matalan palkan takia. Päiväkotien henkilöstöpulaa tulee tarkastella myös siltä kantilta, että nykyistä henkilökuntaa on koulutettava lisää ja osaamista päivitettävä. Oman osaamisen päivittäminen on myös henkilökunnan oikeus.

Laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajien vastuualueita on pienennettävä ja erityisopettajia palkattava lisää.

Riittävä lähiopetus

Politiikan, demokratian ja tasa-arvon ei tulisi olla sitä, että hyvin elämässään pärjäävät, kaiken saaneet keski-ikäiset vievät elämäänsä vasta aloittavilta eväät onnistumiseen. Suomen valttikortti on aina ollut tasa-arvoistava peruskoulu ja toinen aste.

Maassa, jossa syrjäytyminen alkaa jo peruskoulussa ja syrjäytymiseen vaikuttavat erityisesti perheen sosiaaliluokka ja asema yhteiskunnassa, olisi hyvinvointivaltion asia taata jokaiselle nuorelle turvallinen nuoruus, jossa syrjäytymistä ehkäistään mm. koulutuksen keinoin. Ammattia ei opita kotona, sosiaalisia suhteita ei luoda yksin, eikä aikuisuudesta opita ilman aikuisen esimerkkiä. Riittävän ja laadukkaan lähiopetuksen tulisi olla suomalaisen koulutusjärjestelmän kruununjalokivi, asia, jota viemme maailmalle ja joista meidät tunnetaan.

Riittävä lähiopetus on myös tasa-arvokysymys, jolla on syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus.

Amisopiskelijoille on taattava riittävä ja laadukas lähiopetus. Vain riittävä lähiopetus takaa työelämän taidot ja säännöt, antaa eväitä kehittää oppimistekniikoita sekä antaa opiskelijalle mahdollisuuden reflektoida omia ajatuksiaan opettajan asiantuntijan kanssa. Lähiopetus turvaa myös sosiaalisten suhteiden kehittymisen, ryhmässä ja ihmisten ilmoilla. Lähiopetus on opiskelijan oikeutta turvalliseen aikuiseen arjessa.

Ammatillisen erityisopetuksen resurssit on taattava, jotta aloituspaikkoja riittää kaikille erityisopetusta tarvitseville.

#Koulutuslupaus

Vuoden 2015 eduskuntavaalien alla Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK yhteistyössä ylioppilas- ja opiskelijakuntien kanssa toteuttivat Koulutuslupaus-kampanjan, jossa tiedusteltiin puolueiden ja poliitikkojen kantoja koulutukseen liittyviin päätöksiin tulevan hallituskauden aikana. Loppu onkin historiaa: eduskuntavaalien alla liuta tulevia hallituspuolueiden poliitikkoja poseerasi #Koulutuslupaus-kylttien kanssa ja leikkasi lopulta neljän vuoden aikana miljoonia koulutuksesta, tutkimuksesta, opintotuesta ja perusturvasta.

Samalla kun opiskelijoiden opintorahaan on kajottu, opintojen rahoittaminen on yhä lainapainotteisempaa: opintolainojen määrä on yli kaksinkertaistunut 10 vuodessa. Samalla kun hallituspuolueet perustelevat leikkauksia ja säästötoimia sillä, etteivät tulevat sukupolvet joutuisi nykyisten päätösten maksumiehiksi, opiskelijat hukkuvat lainoihin. Kun päättäjien tulisi tehdä ennaltaehkäiseviä panostuksia tulevaisuuteen, osalta suomalaisista vedetään matto jalkojen alta jo ennen kuin tulevaisuudesta ehtii haaveillakaan. Miksi nykyiset päättäjämme ovat saaneet nauttia hyvinvointivaltion hedelmistä, kuten maksuttomasta koulutuksesta ja opintotuesta, ja ovat silti leikkaamassa näistä samoista etuuksista nuorten nimissä?

Minä en suostu siihen, että minun opintolainallani vähennetään Suomen valtionvelkaa.

• Koulutusmäärärahoja tulee kasvattaa seuraavalla hallituskaudella
• Tutkintoon johtavan koulutuksen tulee säilyä maksuttomana
• Opintotuki tulee palauttaa opintorahapainotteiseksi

Tutkimusrahoitukseen on panostettava entistä enemmän. Ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämisestä ja greentechistä on tehtävä Suomen kärkihankkeita niin tutkimuksen, kehityksen kuin vienninkin osalta. Suomen kielen asemaa tieteellisessä tutkimuksessa tulee tukea. Opiskelijavalinnoissa on suosittava mallia, jossa kokeeseen kuuluva aineisto annettaan hakijalle vasta kokeessa. Näin kokeen tarkoituksena on mitata enemmän luetun ymmärtämistä ja tiedon soveltamista kuin ulkoa opettelua.

Hyvä työelämä

Maailma muuttuu hurjaa vauhtia. Samalla, kun vauhti kiihtyy entisestään, on päättäjien tärkeää pohtia, kuinka pysyä muutoksissa mukana ja kuinka toteuttaa hyvää edunvalvontaa uudistusten keskellä.

Työelämän muutosten keskellä tarvitaan erityisesti hyvää pelisilmää sekä kokemusta työnteosta ja yhteyksiä työntekijöihin. On mahdotonta sanella työelämän pelisääntöjä, jos ei itse ole kerännyt kokemusta kentältä tai tiedä, kuinka päätökset vaikuttavat työntekijän arkeen.

Hyvää työelämää edistääkseni lupaan edistää erityisesti perustulon toteutumista sekä puhua nollatuntisopimuksia vastaan ja minimipalkan puolesta.

Työn murros

Työn murros tarkoittaa itselleni erityisesti sitä, kuinka työ jakautuu tekijöiden kesken yhä epätasaisemmin ja kuinka työelämässä korostuu selkeästi joko ammattilaisten ja perustyöntekijöiden tarve. Samalla, kun yksi työskentelee pitkää päivää ja jaksamisensa rajoilla, toiselle ei riitä töitä lainkaan. Samalla, kun Suomessa on kymmeniä tuhansia työttömiä, osa yrityksistä ei löydä tarpeeksi tai riittävällä osaamisella varustettuja työntekijöitä. Yhteiskunnan kannalta nämä ongelmat vaativat erityisesti joustavuutta ja pelisilmää. Meidän tulee jatkossa pystyä tarjoamaan muuntokoulutusta silloin, kun tietylle alalle ei riitä osaajia ja kun uudelleenkoulutus veisi turhan paljon aikaa ja olisi toisaalta työntekijän kannalta osittain vanhan toistamista.

Työn murroksessa työllisyysasteen kasvua on turha juhlia, jos työ on epävarmaa, eikä palkalla tule toimeen.

Perustulo

Kannatan sosiaaliturvajärjestelmämme uudistuessa Suomeen kaikkien saatavilla olevaa perustuloa. Perustulo turvaa toimeentulon elämän eri vaiheissa ja rohkaisee kokeilemaan uusia asioita, yrittämään ja oppimaan uutta.

Uskon, että sosiaaliturva on mahdollistaja, ei sanelija. Mielestäni sosiaaliturvan byrokraattisia rakenteita ja kannustinloukkuja puretaan parhaiten vastikkeettoman sosiaaliturvan avulla. Jokainen meistä tahtoo varmasti kokea itsensä hyödylliseksi, käydä töissä, opiskella tai osallistua hyväntekeväisyys- ja yhdistystoimintaan. Perustulo mahdollistaa sen, että hyvinvointiyhteiskunnassamme nautitaan monenlaisesta työstä ja osaamisesta.

Nuorten asialla työelämässä

Nuoret tarvitsevat kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä tukea opiskeluun ja työllistymiseen. Päätöksenteossa tulee ajaa maksutonta ja laadukasta perusopetusta ja toisen asteen koulutusta sekä suomalaisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen kasvattamista ja innovaatioiden tukemista. Työvoiman ja työn kohtaanto-ongelmaan on panostettava entistä enemmän, ja muuntokoulutusta on tarjottava tulevaisuudessa myös muille kuin insinööriopiskelijoille. On muistettava, että tälläkin hetkellä Varsinais-Suomen suurin työnhakijaryhmä löytyy keskiasteen koulutetuista, eli ammatti- tai ylioppilastutkinnon suorittaneista.

Työn murroksessa nollatuntisopimukset, epätyypilliset työsuhteet, määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen ja uudet järjestäytymättömät työpaikat luovat ennenkokemattomia haasteita nuorten työelämään siirtymiselle. Yhden työpaikan palkka ei enää välttämättä riitä toimeentuloon ja on otettava tunteja useammalta eri työnantajalta. Työn luonteen muuttuessa on osattava puuttua työoloihin, joissa nuoren oikeuksia poljetaan. Alustatalouden kaltaiset uudet työmuodot tuovat työelämään haasteita, joissa työehtosopimukset puuttuvat kokonaan ja tuntipalkat möyrivät pohjamutia.

Nuoret tarvitsevat lisää ja parempia mittareita työelämänsä edunvalvontaan. Mittareilla tulisi pystyä seuraamaan nuorten työelämään merkittävästi vaikuttavia seikkoja, kuten viikottaisia tuntimääriä, järjestäytymistä, palkkatasoa, peruspalkkaa, ohjausta ja koulutusta, luottamusvaltuutettujen valitsemista sekä työterveyden järjestämistä.

Ilmastonmuutos ja luonnonsuojelu

Ilmastonmuutos on aikamme ja tulevaisuutemme suurin turvallisuusuhka, johon meidän tulee varautua kaikin mahdollisin keinoin. Ilmastonmuutoksen vaikutusten minimoiminen on ensisijaisesti yhteiskunnan, ei yksilön asia. Me suomalaiset olemme mukavuudenhaluista kansaa, emmekä ole valmiita tinkimään elämäntavoistamme, ellei joku ohjaa meitä tekemään parempia valintoja. Ilmastotalkoisiin osallistuminen on myös varallisuuskysymys, minkä takia yhteiskunnan rakenteiden on tärkeää ohjata kuluttamista oikeaan suuntaan.

Ilmastopopulismin keskellä päättäjien tulisi pystyä esittämään ja vaatimaan konkreettisia keinoja tulevasta ilmastokatastrofista selviytymiseen. Sen sijaan, että uskoisimme markkinoiden voivan torjua ilmastonmuutosta, meidän tulisi luopua ympäristölle haitallisista yritys- ja verotuista. Sen sijaan, että odottaisimme yksilöiden oppivan kuluttamaan kestävämmin ja ympäristötietoisemmin, meidän tulisi tukea ilmastotietoista elämäntapaa yhteiskunnan taholta.

Ilmastokriisi on jo selvitetty. Meillä on faktat ja keinot.

Greta Thunberg

Meidän on pakko opetella käyttämään ympärillämme olevia uusiutuvia resursseja kestävästi ja valmistautua ilmastonmuutoksen tuomiin eriarvoistaviin vaikutuksiin, kuten köyhyyteen ja ilmastopakolaisuuteen. Vaikka emme voi enää pysäyttää ilmastonmuutosta, voimme hillitä sen tuhoja ja mukautua tuleviin olosuhteisiin.

Voimme ratkaista ongelman ainoastaan tunnustamalla lähtökohdat. Ilmastonmuutosta ei pysäytetä, mutta sen tuhoisia ja eriarvoistavia vaikutuksia voidaan vähentää lähiresursseja ja uusiutuvaa energiaa hyödyntämällä, kestävällä ja inhimillisellä Euroopan laajuisella pakolaispolitiikalla sekä työn ja perusturvan uudelleen järjestämisellä. Ilmastovaikuttaja Greta Thunbergin sanoin: ”Ilmastokriisi on jo selvitetty. Meillä on faktat ja keinot.”

Ilmastokriisiin reagoiminen perustuu yksinkertaisesti siihen, että meidän tulee leikata päästöjämme, lisätä hiilinielujamme ja tuoda rahavirrat tukemaan muutosta.

Talouskasvua ympäristön kustannuksella?

Poliittisessa keskustelussa talous ja ilmastonmuutoksen vaikuusten torjunta rinnastetaan usein keskenään. Mielestäni on kummallista luoda vastakkainasettelua talouden ja elinkelpoisen planeettamme välille – ilman luontoa ja ympäristöä meillä ei ole saatavillamme puhdasta ilmaa, vettä, ruokaa tai virkistyspaikkoja. En voi hyväksyä, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ja kustannukset asetetaan kolikon kääntöpuoliksi: jos pelaamme korttimme taitavasti, luomme ilmastotalkoisiin osallistumalla innovaatioita ja työllisyyttä Suomeen. Tulevaisuudessa, jossa ilmastonmuutoksen mukaan tuomiin tuhoihin ei ole varauduttu, ei ole tarvetta työpaikoille. Mielestäni ympäristölle haitallisista tuista on luovuttava. Ruoantuotantoon tarvitaan kestävän ruoan ohjelma, joka tukee kasvisruokavalion lisäämistä, eettistä ruoantuotantoa ja lähiruoan kuluttamista.

Ilmastotekoja Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomessa yhdeksi tärkeimmistä ilmasto- ja ympäristökysymyksistä nousee Itämeren suojelu ja rehevöitymisen torjuminen. Jokainen varsinaissuomalainen on vastuussa omasta Itämeri-jalanjäljestään, jossa suurena vaikuttajana on mm. lihansyönti.

Julkisen liikenteen tukeminen on Varsinais-Suomessa tärkein yksittäinen liikkumiseen liittyvä ilmastoteko. Meidän tulee tukea lähiraideliikenteen kehittymistä ratahankkeiden myötä sekä laajentaa Föli maakunnanlaajuiseksi verkostoksi yhdenvertaisen liikkumisen mahdollistamiseksi.

Kestävää metsänkäyttöä ja luonnossa virkistäytymistä

Kestävä metsänkäyttö ja luonnon moninaisuuden säilyminen vaatii kestävää metsätaloutta. Jos vähennämme hakkuitamme Suomessa, mutta pidämme puunkulutuksemme samalla tasolla tai jopa nostamme sitä, saatamme ulkoistaa ongelmamme Venäjän kaltaisiin tuontimaihin. Tärkeintä on varmistaa, että kotimainen metsänkasvatus on kestävää ja korjuu ekologista. Ensiharvennuksiin ja hakkuiden jälkeisiin istutuksiin on panostettava. Erityisen tärkeää olisi pohtia, kuinka saamme mahdollisimman paljon hiiltä sidottua metsiimme ja rakennuksiimme. Hakkuita tulisi myös tarkastella entistä enemmän luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta.

Virkistys- ja luontopaikkojemme määrä ja pinta-ala laskee jatkuvasti, ellemme ala äänekkäästi vaatia niiden tarkempaa merkitsemistä kaavaan tai luonnonsuojelualueiksi muuttamista. Saatamme ulkoistaa kulutuksemme ulkomaille, muttemme koskaan voi ulkoistaa tarvettamme virkistäytyä ja levätä luonnossa sekä nauttia lähimetsistämme. Omassa kotikunnassani olemme saaneet todistaa, kuinka asfalttipinnoite on vallannut yhä useamman lähimetsän ja luontokohteen. Raision kokoisessa kaupungissa meillä ei ole varaa luopua enää yhdestäkään luontokohteesta: virkistys- ja luonnonsuojelualueidemme tulevaisuus turvataan vain pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella päätöksenteolla.

Riittämätön kaivoslakimme

Tarvitsemme Suomeen uuden kaivoslain, joka näkee, että Suomen luonnonvarat ovat kansallista omaisuutta. Suomalainen maaperä, vesistöt ja luonnonvarat on nähtävä kansallisena omaisuutena, joka ei kuulu pikavoittoja tavoitteleville yrityksille. Kestävää tulevaisuutta tuleville sukupolville ei suojata myymällä yhteistä omaisuuttamme ja kulttuuriperintöämme.

Suomessa jokaisenoikeudet takaavat kaikille mahdollisuuden nauttia luonnosta ja sen antimista. Jokaisenoikeuksissa on kyse ainutlaatuisesta kulttuurista, josta muualla maailmassa voidaan vain haaveilla – kulttuurista, johon me suomalaiset kasvamme ja josta on pidettävä kiinni. Jokaisenoikeuksiin liittyy myös vastuita, eikä oikeuksista nauttiva saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa luonnolle tai ympäristölle. Tämän vastuun tulee koskea ennen kaikkea maaperäämme hyödyntäviä kaivosyhtiöitä, pohjavettämme havittelevia suuryrityksiä sekä ilmaamme saastuttavia tehtaita. Sen sijaan että päästäisimme ulkomaalaiset yritykset tyhjentämään maaperämme rikkauksista sekä viemään voitot sekä ja ulkomaille, meidän täytyy suojella kansallisomaisuutemme lailla mahdollisimman pian.

Meidän tulee laajentaa jokaisenoikeuksien ajattelutapaa myös luonnonvaroihimme: “Jätä luonto siistimpään kuntoon kuin saapuessasi.” Tulevat sukupolvet syntyvät epäreiluun tilanteeseen, jossa suomalainen kansallisomaisuus on pirstaleina maailmalla ja yhteistä luontoamme on pilattu. Meidän tulee varmistaa, että myös tulevat suomalaiset saavat nauttia luonnostamme ja sen antimista sekä kertoa ylpeinä suomalaisista jokaisenoikeuksista maailmalle. Suomen tulee toimia suunnannäyttäjänä ja esikuvana yhteisten luonnonvarojemme sekä ympäristömme vaalimisessa.