Blogi

Mälikkälä-Kuninkoja luonnonsuojelualue

Mälikkälä-Kuninkoja ansaitsee luonnonsuojelualueensa

“Suomen suurimman risteyksen” Raision tunnetuin risteys katoaa lähivuosina kartalta, kun E18-tien muutostyöt painavat tien Raision keskustan kohdalta tunneliin. Raision maine asfaltti- ja betonipäällysteisenä kaupunkina on kuitenkin turvattu myös tulevaisuudessa, jos Raisio jatkaa uusien teiden suunnittelua ja rakentamista viimeaikaiseen tapaansa.

Syksyllä hävisimme taistelun Raisionjokilaakson asfalttipäällysteistä tietä vastaan, ja Raisionkaaren jatke kummittelee tulevaisuudessakin kaupungin talousarvioissa. Maanantaina Raision kaupunginhallitus otti kantaa Turun yleiskaavaluonnokseen ja ilmaisi samalla halunsa rakentaa uuden tieyhteyden Myllyyn, tällä kertaa Satakunnantie-Kuloistentie-välille.

Toteutuessaan uusi tie vaarantaa Mälikkälä-Kuninkojan ikimetsän, luonnon monimuotoisuuden ja lajiston elinympäristön. Tien kannattaminen antaa myös selvän viestin kaupunginhallituksen kannasta alueelle esitettyyn luonnonsuojelualueeseen. Jo tuhannet raisiolaiset ja turkulaiset ovat kannattaneet luonnonsuojelualueen perustamista vaativaa kuntalaisaloitetta.

Mälikkälä-Kuninkoja luonnonsuojelualue

Myllyn tieyhteyttä tulisi tarkastella ennen kaikkea tarveperusteisesti: Myllyyn pääsee jo nyt useaa eri reittiä. Tien puolustajia luonnonsuojelualuestatus huolettaa, siitä kun ei päästäkään nopeasti kaavamuutoksella eroon. Todellisuudessa voimme tuhota luontokohteitamme jo liiankin helposti, emmekä tule koskaan saamaan kadotettuja luontoarvoja entisen kaltaisina takaisin. Kallisarvoiset avainbiotoopit ja ikimetsät eivät synny ihmisen toimesta, vaan ajan ja suojelun myötävaikutuksella.

Luonnonsuojelualuetta ei perusteta kevyin perustein, vaan alueen on täytettävä tietyt edellytykset ennen statuksen myöntämistä. Mälikkälä-Kuninkoja sulkee sisäänsä arvokkaita avainbiotooppeja, elinympäristöjä ja luonnonarvoja ja ansaitsee luonnonsuojelualueensa.

Saatamme ulkoistaa kulutuksemme ulkomaille, muttemme koskaan voi ulkoistaa tarvettamme virkistäytyä ja levätä luonnossa sekä nauttia lähimetsistämme. Tulevaisuudessa tarvitsemme yhä suunnitelmallisempaa ja kunnianhimoisempaa suhtautumista Raision luonto- ja virkistyskohteisiin, ennen kuin täytämme viimeisetkin lähimetsämme teillä.

Varsinais-Suomen Positiivinen Rakennemuutos

Nuoret huomioitava Varsinais-Suomen positiivisessa rakennemuutoksessa

Emma Lindqvistin ja Sasu Haapasen mielipidekirjoitus. Julkaistu 30.12.2018 Turun Sanomissa.

Varsinais-Suomen maakuntahallitus kävi maanantaina 17.12.2018 lähetekeskustelun maakunnan tavoitteista tulevaan hallitusohjelmaan. Keskustelussa maakunnan kannalta tärkeiksi teemoiksi nousivat maakunnan positiivisen rakennemuutoksen ja työllisyyden kehityksen tukeminen sekä osaavan työvoiman saatavuus. Varsinais-Suomessa olisi nyt hyvä aika pohtia niitä tukitoimia, joita erityisesti maakuntamme nuoret tarvitsevat muutoksen keskellä.

Positiivisella rakennemuutoksella ei saa oikeuttaa vastoinkäymisiä ja ongelmia, joita nuoret kohtaavat siirtyessään työelämään.

Positiivisen rakennemuutoksen keskellä vauhtisokeus uhkaa päättäjiä: kasvua ja elinvoimaa tavoitellaan silläkin hinnalla, että uusien työpaikkojen määrä nähdään vain lukuna, eikä laatua muisteta tarkastella. Vaikka työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys ovat laskussa koko Varsinais-Suomessa, laadukasta edunvalvontaa ei saa unohtaa. Positiivisella rakennemuutoksella ei saa oikeuttaa vastoinkäymisiä ja ongelmia, joita nuoret kohtaavat siirtyessään työelämään.

Maakuntamme nuoret tarvitsevat kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä tukea opiskeluun ja työllistymiseen. Maakunnan kansanedustajien tulee tukea päätöksenteossaan maksutonta ja laadukasta perusopetusta ja toisen asteen koulutusta sekä suomalaisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen kasvattamista ja innovaatioiden tukemista. Työvoiman ja työn kohtaanto-ongelmaan on panostettava entistä enemmän, ja muuntokoulutusta on tarjottava tulevaisuudessa myös muille kuin insinööriopiskelijoille. On muistettava, että tälläkin hetkellä Varsinais-Suomen suurin työnhakijaryhmä löytyy keskiasteen koulutetuista, eli ammatti- tai ylioppilastutkinnon suorittaneista.

Työn murroksessa nollatuntisopimukset, epätyypilliset työsuhteet, määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen ja uudet järjestäytymättömät työpaikat luovat ennenkokemattomia haasteita nuorten työelämään siirtymiselle. Yhden työpaikan palkka ei enää välttämättä riitä toimeentuloon ja on otettava tunteja useammalta eri työnantajalta. Erityisesti alustatalous riipii tällä hetkellä perinteisten työmarkkinoiden lainalaisuuksia: työehtosopimukset puuttuvat kokonaan ja ulkomaisen työnantajan direktiolla tuntipalkat polkevat suomalaisia pohjapalkkoja laittomuuden rajoilla.

Varsinaissuomalaiset nuoret tarvitsevat lisää ja parempia mittareita työelämänsä edunvalvontaan.

Positiivisella rakennemuutoksella koreilu tai työllisyyslukujen seuraaminen orjallisesti ei riitä – varsinaissuomalaiset nuoret tarvitsevat lisää ja parempia mittareita työelämänsä edunvalvontaan. Mittareilla tulisi pystyä seuraamaan nuorten työelämään merkittävästi vaikuttavia seikkoja, kuten viikottaisia tuntimääriä, järjestäytymistä, palkkatasoa, peruspalkkaa, ohjausta ja koulutusta, luottamusvaltuutettujen valitsemista sekä työterveyden järjestämistä. Varsinaissuomalaisten päättäjien on nyt aika muistaa, että nuoremme ansaitsevat pitkäjänteistä tukea koulutukseensa ja työelämäänsä. Ehkä nuoremme voivat jo parinkymmenen vuoden päästä kertoa meille, näyttäytyikö rakennemuutos heille positiivisena vai ei.

Emma Lindqvist – vas, Raisio
Sasu Haapanen – vas, Turku

Kansikuva: Rannikkoseutu / Päivi Savolainen

Itsenäisyys on itsemääräämisoikeutta ja vastuuta

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Minulle itsenäisyys tarkoittaa erityisesti itsemääräämisoikeutta. Itsemääräämisoikeutta omasta kielestä, omasta kulttuurista ja omasta minuudesta, liittyi se sitten kehoon, identiteettiin tai elämäntapaan. Itsenäisyys tarkoittaa vastuuta – vastuuta yhteisöstä, turvallisuudesta ja ympäristöstä.

Itsenäisyyspäivä herättää minussa osittain ristiriitaisia tunteita. Oma isoisäni oli sotaveteraani ja evakko. Isoisäni taisteli 17-vuotiaana jatkosodassa puolustaakseen itsenäistä Suomea ja joutui jättämään perheineen Karjalan Kannaksen aluemenetysten myötä ja muuttamaan Kuolemajärveltä Varsinais-Suomeen. Yhteiskuntamme arvostaa ja kunnioittaa sotaveteraaneja ja vaatii ajoittain menetettyä Karjalaa takaisin. Aikanaan evakot kuitenkin kohtasivat suoranaista rasismia, syrjintää ja väheksyntää, eikä uusia tulokkaita aina toivotettu tervetulleiksi.

Olen iloinen siitä, että 101-vuotiaassa itsenäisessä Suomessa saan äänestää, ottaa kantaa minulle tärkeisiin asioihin ja olla lain edessä tasavertainen muiden suomalaisten kanssa riippumatta sukupuolestani tai taustastani. Itsenäisyyspäivä herättää minussa myös huolta – hakaristiliput ja natsimarssit eivät kuulu itsenäisyyspäivään.

Tänään toivotan hyvää itsenäisyyspäivää kaikille itsensä suomalaiseksi mieltäville. Toivon, että voisimme oppia evakkojen tarinoista ja siitä, kuinka kansallinen tragedia ja ajoittainen asiaton kohtelu muuntui lopulta kansakuntaa yhdistäväksi asiaksi: vaikeista ajoista selvittiin yhdessä, eikä toveria jätetty hädän hetkellä.

Onnea 101-vuotias Suomi!

Kuva @HelsinginVasemmistonuoret

Föli-fillarit

Raisioon ei toistaiseksi saada Föli-fillareita

Raision kaupunginvaltuusto päätti tänään olla liittymättä Föli-fillarien kaupunkipyöräjärjestelmäkokeiluun.

Jätin tammikuussa 2018 Raision kaupunginvaltuustossa aloitteen, jossa esitin Raision liittymistä kaupunkipyöräjärjestelmäkokeiluun. Kaupunkipyöräjärjestelmä koostuu yhteiskäyttöisistä polkupyöristä, Föli-fillareista, ja pyöräasemista, jotka toimivat pyörien otto- ja jättöpisteinä. Palvelun on tarkoitus siirtyä kokeilun jälkeen kokonaisuudessaan osaksi seudullista joukkoliikennettä vuonna 2021.

Turku aloitti Föli-fillarikokeilun vappuna 2018, mutta kokeilun sopimukseen oli sisällytetty optio myös meidän naapurikuntien liittymismahdollisuudesta.

Raision kaupunginvaltuusto käsitteli aloitettani vuoden 2019 talousarviokokouksen ohessa. Teknisen johtajan vastaus oli yksiselitteinen: Raisio ei liity kokeiluun, vaan jää seuraamaan kokeilun tuloksia ja päättää osallistumisestaan vasta tulosten selvittyä.

Turussa kolmasosa Föli-fillarien kuluista on katettu mainostuloilla ja kolmasosa lipputuloilla.

Itse olin ajatellut asian juuri toisinpäin: Raision olisi kannattanut osallistua kokeiluun, jotta kaupunki olisi voinut testata, sopiiko kaupunkipyöräjärjestelmä juuri meille Raisioon. Kokeilun jälkeen olisi ollut helppo vetäytyä, jos föllärit eivät olisi soveltuneet kaupunkiimme.

Kyseenalaistin Föli-fillareiden rahoitusjärjestelmää aloitteeni käsittelyn yhteydessä. Meille valtuutetuille kerrottiin, että föllärit kustantaisivat Raisiolle n. 200 000 euroa vuodessa. Turussa kolmasosa kuluista on katettu mainostuloilla ja kolmasosa lipputuloilla. Kysyessäni, josko samanlainen malli tulisi myös Raisioon, en mielestäni saanut riittävää vastausta. Teknisen johtajan mukaan myös Raisio voisi myydä mainoksia ja lippuja; omasta mielestäni asia on juuri päinvastainen, sillä Föli hallinnoi pyörien mainoksia ja lipunmyyntiä. En saanut vastausta, josko lipputuloja sitten tuloutettaisiin Raisiolle ja josko voisimme myydä omat mainoksemme (vaikkapa Myllyn tai Elovenan mainokset!) pyöriin. Aloitteeni vastaus ei siis aivan tyydyttänyt minua.

Raision uuden keskustan toteuttaminen  ja ratikan päätepysäkin valinta lähestyvät: ehkä päättäjät jo piakkoin huomaavat, kuinka föllärit olisivat sopiva lisä Raision muun liikenteen oheen.

Mielestäni Föli-fillarit olisivat olleet oiva lisä Raision liikennejärjestelyihin, sillä meillä Raisiossa ei ole turhan monta bussilinjaa tai kattavaa liikennöintiverkostoa. Turun keskustasta Myllyyn ja Ikeaan polkee alle puolessa tunnissa, eli Föli-fillareiden maksuttomuusaikarajan puitteissa, minkä takia turkulaisetkin polkisivat varmasti mieluusti fölläreillä Raisioon. Föli-fillareita käytetään todistetusti Turussa muun joukkoliikenteen jatkona, esimerkiksi pysäkiltä pysäkille kuljettaessa, ja Raisioon tällainen lisä olisi ollut erittäin tervetullut.

Raisioon ei vielä saatu kaupunkipyöräjärjestelmää, mutta Raision uuden keskustan toteuttaminen  ja ratikan päätepysäkin valinta lähestyvät: ehkä päättäjät jo piakkoin huomaavat, kuinka föllärit olisivat sopiva lisä Raision muun liikenteen oheen.

Valtuustoaloite: Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille raisiolaisille

Raision kaupunki päätti tänään olla tarjoamatta maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille nuorille.
Tein valtuustoaloitteen maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta reilu vuosi sitten ensimmäisenä valtuustoaloitteenani. Sote-lautakunta päätti lopulta äänestyksen jälkeen, ettei ehkäisymäärärahaa sisällytetä vuoden 2019 talousarvioon. Aloitteeni käsiteltiin tänään kaupunginvaltuuston kokouksessa, ja esitin vastauksen muuttamista, minkä lisäksi Vasemmiston valtuustoryhmä oli valmis esittämään määrärahaa takaisin talousarvioon. Esitykseni kaatui lopulta äänestyksessä äänin 25 – 16 (2 tyhjää).

Ohessa valtuustossa pitämäni puheenvuoro:

Raision kaupunginvaltuusto on tänään päättämässä olla tarjoamatta maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille nuorille. Päätös olla varaamatta talousarvioehdotukseen aloitteen valmistelun mukaista määrärahalisäystä on taas yksi lisä päätösten listaan, jossa nuoria ja heidän asioitaan pidetään tietoisesti vähemmän merkityksellisinä muihin kuntalaisiin verrattuna. Itse en voi hyväksyä tätä, vaan esitän, että Raision kaupunginvaltuusto vastaa aloitteeseen seuraavasti: Raision kaupunki päättää tarjota maksuttoman ehkäisyn alle 25-vuotiaille raisiolaisille.

Raisiossa pohditaan jatkuvasti, kuinka asukasmäärä ja verotulot saataisiin kasvuun. Omiin nuoriin ei kuitenkaan olla valmiita tekemään tarvittavia satsauksia. Oma elinvoimaisuutemme ja houkuttelevuutemme kuntana on loppujen lopuksi paljon muutakin kuin vain raitiotie, jos palveluita ei pidetä ajantasaisina, laadukkaina ja kaikki kuntalaiset huomioivina.

Maksuton ehkäisy on paljon muutakin kuin vain nuorille tarjottava ehkäisyväline. Se on valistusta, seksuaalikasvatusta, yhteisiä päätöksiä ja sukupuolittuneen ehkäisykäsityksemme haastamista. Se on sukupuolten moninaisuuden huomioimista ja oman seksuaalisuuden tutkimista ja hyväksymistä.

Valtuustoaloitteeni jättämisen jälkeen yhä useampi kunta on siirtynyt maksuttoman ehkäisyn pariin – myös naapurikaupunkimme Turku muiden 34 kunnan lisäksi. Maksuton ehkäisy ei ole tulevaisuudessa poikkeus, vaan uusi normaali. Ovathan esimerkiksi THL, Väestöliitto ja Kätilöliitto suositelleet ehkäisyn maksuttomuutta jo vuosien ajan.

Tänään minua ei niinkään harmita se, kuinka sote-lautakunta lopulta päätyi olemaan varaamatta määrärahaa, vaan se, kuinka en onnistunut aloitteellani herättämään aiheen ansaitsemaa keskustelua. Maksuton ehkäisy on paljon muutakin kuin vain nuorille tarjottava ehkäisyväline. Se on valistusta, seksuaalikasvatusta, yhteisiä päätöksiä ja sukupuolittuneen ehkäisykäsityksemme haastamista. Se on sukupuolten moninaisuuden huomioimista ja oman seksuaalisuuden tutkimista ja hyväksymistä.

Olen tyytyväinen siihen, kuinka johtava ylilääkäri Arto Raassina ja ylihoitaja Jaana-Sofia Saarinen huomioivat vastauksessaan myös seksuaalikasvatuksen merkityksen ja seksitautien ehkäisyn osana maksutonta ehkäisyä.
Seksuaalikasvatuksen ja psykososiaalisen tuen määrää kouluissa ja kasvatuksessa tulisi lisätä. Ei olisi vanhemmillekaan pahitteeksi ymmärtää enemmän sukupuolten moninaisuudesta, translain uudistuksesta tai siitä, kuinka seksuaalikasvatuksessa on loppujen lopuksi aika vähän tekemistä itse seksin kanssa.

Meidän tulee nähdä ennaltaehkäisevät toimet tärkeämpänä kuin ehkäisystä aiheutuvat kustannukset.

Maksutonta ehkäisyä on perinteisesti perusteltu sillä, kuinka aborttien ehkäisy maksaa itse aborttitoimenpiteiden kustannuksia vähemmän. Todellisia aborttien aiheuttamia kustannuksia on mahdotonta arvioida, sillä raskaudenkeskeytys on paljon muutakin kuin fyysinen toimenpide: monella ajatus päätöksestä seuraa mukana läpi elämän. Meidän tulee nähdä ennaltaehkäisevät toimet tärkeämpänä kuin ehkäisystä aiheutuvat kustannukset.

Halusin herättää ajatuksia ehkäisykeskustelun sukupuolittuneisuudesta ja binäärisyydestä

Itse tein aloitteen maksuttomasta ehkäisystä nimenomaan sen takia, että nuoret ansaitsevat turvaa ja tukea ehkäisyn aloittamiseen ja koska halusin herättää ajatuksia ehkäisykeskustelun sukupuolittuneisuudesta ja binäärisyydestä. Raision tulee tänään liittyä 35:n muun maksutonta ehkäisyä tarjoavan kunnan joukkoon, ja toivon päättäjien muistavan tämän: nuoret ansaitsevat panostuksia ja ennaltaehkäiseviä palveluita, nuoret ovat tulevaisuuden veronmaksajia ja perheenperustajia, myös nuoria kiinnostavat hyvät peruspalvelut, ei vain se, pääseekö Turkuun bussilla vai ratikalla (vai Föli-fillarilla).

Sen takia tänään esitänkin, että Raision kaupunki päättää tarjota maksuttoman ehkäisyn alle 25-vuotiaille nuorille ja varaa määrärahan maksuttomaan ehkäisyyn alle 25-vuotiaille vuoden 2019 talousarvioon.