Eduskuntavaaliteemat

Eduskuntavaalikampanjassani keskityn puhumaan erityisesti koulutuksesta, hyvästä työelämästä sekä ilmasto- ja ympäristöasioista. Tahdon sanoa ei valtaville koulutusleikkauksille ja kyllä kunnianhimoiselle ilmastopolitiikalle, jossa yhteiskunta kantaa vastuun, sekä kysyä mitäs nyt? työelämän murroksessa elävien nuorten työllistymisnäkymistä.

#Koulutuslupaus

  • Loppu opintolainojen räjähdysmäiselle kasvulle! Opintotuki opintorahapainotteiseksi ja indeksiin.
  • Maksuton toinen aste! Jokaisella tulisi olla mahdollisuus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen perhetaustasta ja varallisuudesta riippumatta.
  • Stoppi syrjäytymiselle! Riittävä ja laadukas lähiopetus on jokaisen nuoren oikeus. Lähiopetus on oikeutta oppia ammatissa vaadittavat taidot, oikeutta luoda sosiaalisia suhteita ja oikeutta turvallisen aikuisen tukeen.
  • Tutkimusrahoitus taattava! Riippumaton ja laadukas tutkimus on sivistyksemme kulmakivi. Perustutkimus kunniaan!

#NytOnPakko

  • Maaperämme on meidän! Maaperämme ja sen rikkaudet ovat jokaisenoikeus – eivät ulkomaalaisen saastuttavan suuryrityksen oikeus.
  • Stoppi Itämeren rehevöitymiselle! Jokainen varsinaissuomalainen on vastuussa omasta Itämeri-jalanjäljestään, jossa suurena vaikuttajana on mm. lihansyönti.
  • Lisää hiilinieluja! Valjastetaan suot ja viljelysmaat hiilinieluiksi ja tuetaan parempaa metsätaloutta.
  • Enemmän julkista liikennettä – vähemmän saastuttavia ylellisyyskulkuneuvoja! Lopetetaan risteilyalusten laajamittainen tukeminen verovaroin ja aloitetaan ekologisen ja riittävän julkisen liikenteen vallankumous.

#TyönMurros

  • Perustulo nyt! Perustulo takaa toimeentulon epätyypillisten työsuhteiden, nollatuntisopparien ja palkkakuoppien keskellä.
  • Parempaa edunvalvontaa! Nuoret kaipaavat työelämänsä tueksi myös muita mittareita kuin työllisyystilastojen tuijottelua. Työpaikka ei paljoa lämmitä, jos tuntimääriä, pohjapalkkaa, etätyön määrää, ohjausta ja koulutusta sekä työterveyden järjestämistä ei seurata.
  • Eroon nollatuntisoppareista! Tulevaisuutta ei voi suunnitella tyhjän päälle.
  • Suomeen minimipalkka! Työelämä muuttuu ja palkan määräytyminen sen mukana. Suoriteperusteinen palkka ei voi olla ainoa palkanmaksuperuste, myös pohjapalkka on taattava!
  • Tasa-arvoa työelämään! 6+6+6-malli perhevapaisiin.

Koulutus

Suomalainen koulutus on hyvinvointivaltiomme kruununjalokivi, jota ihastellaan maailmalla ja josta kelpaa leipoa vientituotetta. Koulutus lisää yhdenvertaisuutta, vähentää syrjäytymistä sekä tuo turvaa ja rutiineja arkeen. Koulutusleikkaukset uhkaavat kuitenkin koulutuspalvelujemme tulevaisuutta samalla, kun opiskelijoille jää maksettavaksi yhä korkeampia toisen asteen kustannuksia, amiksen lähiopetusta vähennetään, opintotukia leikataan ja opintolainojen määrä uhkaa räjähtää käsiin.

Mielestäni koulutus ja elinikäinen oppiminen kuuluvat hyvinvointiyhteiskuntamme tärkeimpiin peruspalveluihin, ja niihin panostaminen tulee nähdä sijoituksena tulevaisuuteen.

Jokaisella suomalaisella on oikeus laadukkaaseen koulutukseen. Oikeus oppia kuuluu kaikille aina varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, maksuttomaan toiseen asteeseen sekä elinikäiseen oppimiseen.

Tasa-arvoinen varhaiskasvatus

Päättäjien kannalta varhaiskasvastuksessa on tärkeää keskittyä jatkossa henkilökunnan jaksamiseen, ryhmäkokojen kokoon ja alueellisiin eroihin.

Laadukas varhaiskasvatus on ennen kaikkea lapsen oikeus. Lupaan päättäjänä tehdä töitä sen eteen, että päätöksenteossa puututaan varhaiskasvatuksen eriarvoistaviin tekijöihin, kuten kulttuurilliseen, alueelliseen ja sosioekonomiseen eriarvoisuuteen.

Tarvitsemme lisää resursseja päiväkoteihin, lisää resursseja ryhmäkokojen pienentämiseen ja panostuksia sellaisiin päiväkoteihin ja ryhmiin, joissa on keskimääräistä enemmän tuen tarvetta.

Tuen prosessien jäykkyyteen ja hitauteen tulee etsiä ratkaisuja. Kun kyseessä on pienen lapsen tuen tarve, prosessi ei saisi venyä byrokratian takia kuukausien tai vuosien mittaiseksi. Kolmiportaiseen tukimalliin siirtyminen valtakunnallisesti auttaisi myös oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyssä varhaiskasvatuksessa ja sujuvoittaisi päiväkodista kouluun siirtymistä.

Varhaiskasvatuksessa tulee resursoida s2-opetukseen, jota tarjoaa tehtävään nimitetty henkilö. Ilman riittävää s2-opetusta suomea toisena kielenään puhuvat lapset lähtevät kouluun eriarvoisesta asemasta.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön jaksamista ja työnkuvaa tulee tarkastella kriittisesti. Jotain on pielessä, jos vasta pari vuotta alalla työskennelleet vastavalmistuneet vaihtavat massoittain alaa työn kuormittavuuden ja matalan palkan takia. Päiväkotien henkilöstöpulaa tulee tarkastella myös siltä kantilta, että nykyistä henkilökuntaa on koulutettava lisää ja osaamista päivitettävä. Oman osaamisen päivittäminen on myös henkilökunnan oikeus.

Laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajien vastuualueita on pienennettävä ja erityisopettajia palkattava lisää.

Maksuton toinen aste, riittävä lähiopetus

Peruskoulun jälkeinen koulutus ei ole yhdenvertaisesti kaikkien nuorten ulottuvilla, vaikka Suomen lainsäädäntö sitä edellyttää. Pelkkä maksuton peruskoulutus ei enää takaa työllistymistä. Nykyiset työmarkkinat edellyttävät vähintään toisen asteen tutkintoa.

Samalla kun työelämän vaatimukset kovenevat, kouluttautuminen kallistuu. Toisen asteen opinnot vaativat panostuksia kirjoihin, läppäreihin, työvälineisiin ja vaatteisiin.

Politiikan, demokratian ja tasa-arvon ei tulisi olla sitä, että hyvin elämässään pärjäävät, kaiken saaneet keski-ikäiset vievät elämäänsä vasta aloittavilta eväät onnistumiseen. Suomen valttikortti on aina ollut tasa-arvoistava peruskoulu ja toinen aste. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen perhetaustasta ja varallisuudesta riippumatta. Suomen perustuslakikin sen sanoo: ”Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.” (16 §)

Jokaisella suomalaisella on oikeus kouluttautua maksutta taustastaan riippumatta, ilman syrjäytymisvaaraa!

Maassa, jossa syrjäytyminen alkaa jo peruskoulussa ja syrjäytymiseen vaikuttavat erityisesti perheen sosiaaliluokka ja asema yhteiskunnassa, olisi hyvinvointivaltion asia taata jokaiselle nuorelle turvallinen nuoruus, jossa syrjäytymistä ehkäistään mm. koulutuksen keinoin. Ammattia ei opita kotona, sosiaalisia suhteita ei luoda yksin, eikä aikuisuudesta opita ilman aikuisen esimerkkiä. Riittävän ja laadukkaan lähiopetuksen tulisi olla suomalaisen koulutusjärjestelmän kruununjalokivi, asia, jota viemme maailmalle ja joista meidät tunnetaan.

Riittävä lähiopetus on myös tasa-arvokysymys, jolla on syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus.

Amisopiskelijoille on taattava riittävä ja laadukas lähiopetus. Vain riittävä lähiopetus takaa työelämän taidot ja säännöt, antaa eväitä kehittää oppimistekniikoita sekä antaa opiskelijalle mahdollisuuden reflektoida omia ajatuksiaan opettajan asiantuntijan kanssa. Lähiopetus turvaa myös sosiaalisten suhteiden kehittymisen, ryhmässä ja ihmisten ilmoilla. Lähiopetus on opiskelijan oikeutta turvalliseen aikuiseen arjessa.

Toisen asteen opiskelijahuoltoon ja opiskelijoiden jaksamiseen tulee panostaa ja lukion erityisopettajia tulee palkata lisää. Riittävä ja laadukas opinto-ohjaus on opiskelijan tuki niin opintojen aikana kuin valmistumisen jälkeenkin. Opinto-ohjauksen riittävät resurssit pitää turvata määrittelemällä yhdelle opinto-ohjaajalle enintään 200 ohjattavaa.

#Koulutuslupaus

Viime eduskuntavaalien alla Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK yhteistyössä ylioppilas- ja opiskelijakuntien kanssa toteuttivat Koulutuslupaus-kampanjan, jossa tiedusteltiin puolueiden ja poliitikkojen kantoja koulutukseen liittyviin päätöksiin tulevan hallituskauden aikana. Loppu onkin historiaa: eduskuntavaalien alla liuta tulevia hallituspuolueiden poliitikkoja poseerasi #Koulutuslupaus-kylttien kanssa ja leikkasi lopulta neljän vuoden aikana miljoonia koulutuksesta, tutkimuksesta, opintotuesta ja perusturvasta.

Samalla kun opiskelijoiden opintorahaan on kajottu, opintojen rahoittaminen on yhä lainapainotteisempaa: opintolainojen määrä on yli kaksinkertaistunut 10 vuodessa. Samalla kun hallituspuolueet perustelevat leikkauksia ja säästötoimia sillä, etteivät tulevat sukupolvet joutuisi nykyisten päätösten maksumiehiksi, opiskelijat hukkuvat lainoihin. Kun päättäjien tulisi tehdä ennaltaehkäiseviä panostuksia tulevaisuuteen, osalta suomalaisista vedetään matto jalkojen alta jo ennen kuin tulevaisuudesta ehtii haaveillakaan. Miksi nykyiset päättäjämme ovat saaneet nauttia hyvinvointivaltion hedelmistä, kuten maksuttomasta koulutuksesta ja opintotuesta, ja ovat silti leikkaamassa näistä samoista etuuksista nuorten nimissä?

Minä en suostu siihen, että minun opintolainallani vähennetään Suomen valtionvelkaa.

Koulutuslupausten rikkomisesta ja kurjasta opiskelijoiden kohtelusta närkästyneenä lupaan #koulutuslupaus-kampanjan hengessä:

  • Koulutusmäärärahojen tulee pysyä tulevalla hallituskaudella vähintään nykyisellä tasolla.
  • Tutkintoon johtavan koulutuksen tulee säilyä maksuttomana
  • Opintotuen tulee säilyä opintorahapainotteisena
  • Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön asema ja rahoitus tulee säilyttää soteuudistuksessa

Tutkimusrahoitukseen on panostettava entistä enemmän. Ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämisestä ja greentechistä on tehtävä Suomen kärkihankkeita niin tutkimuksen, kehityksen kuin vienninkin osalta. Suomen kielen asemaa tieteellisessä tutkimuksessa tulee tukea. Opiskelijavalinnoissa on suosittava mallia, jossa kokeeseen kuuluva aineisto annettaan hakijalle vasta kokeessa. Näin kokeen tarkoituksena on mitata enemmän luetun ymmärtämistä ja tiedon soveltamista kuin ulkoa opettelua.

Hyvä työelämä

Maailma muuttuu hurjaa vauhtia. Samalla, kun vauhti kiihtyy entisestään, on päättäjien tärkeää pohtia, kuinka pysyä muutoksissa mukana ja kuinka toteuttaa hyvää edunvalvontaa uudistusten keskellä.

Työelämän muutosten keskellä tarvitaan erityisesti hyvää pelisilmää sekä kokemusta työnteosta ja yhteyksiä työntekijöihin. On mahdotonta sanella työelämän pelisääntöjä, jos ei itse ole kerännyt kokemusta kentältä tai tiedä, kuinka päätökset vaikuttavat työntekijän arkeen.

Hyvää työelämää edistääkseni lupaan edistää erityisesti perustulon toteutumista ja perhevapaamallin uudistamista sekä puhua nollatuntisopimuksia vastaan ja minimipalkan puolesta.

Työn murros

Työn murros tarkoittaa itselleni erityisesti sitä, kuinka työ jakautuu tekijöiden kesken yhä epätasaisemmin ja kuinka työelämässä korostuu selkeästi joko ammattilaisten ja perustyöntekijöiden tarve. Samalla, kun yksi työskentelee pitkää päivää ja jaksamisensa rajoilla, toiselle ei riitä töitä lainkaan. Samalla, kun Suomessa on kymmeniä tuhansia työttömiä, osa yrityksistä ei löydä tarpeeksi tai riittävällä osaamisella varustettuja työntekijöitä. Yhteiskunnan kannalta nämä ongelmat vaativat erityisesti joustavuutta ja pelisilmää. Meidän tulee jatkossa pystyä tarjoamaan muuntokoulutusta silloin, kun tietylle alalle ei riitä osaajia ja kun uudelleenkoulutus veisi turhan paljon aikaa ja olisi toisaalta työntekijän kannalta osittain vanhan toistamista.

Työn murroksessa työllisyysasteen kasvua on turha juhlia, jos työ on epävarmaa, eikä palkalla tule toimeen.

Perustulo

Ympäristö ja ilmastoasiat