Terveisiä Raision kaupungin talousarviovaltuustosta! Pääsin tänään pitämään Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron Raision kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyssä:

“Hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja kokouksen seuraajat.

Raisio kasvaa ja sen imago kehittyy. Raisio ei ole enää – tai ainakaan enää kauaa – vain ”risteys kaupunkioikeuksilla”, vaan ihan oikea kaupunki. Meillä palvelut ovat laadukkaita ja lähellä, paikalle (tai tarvittaessa pois) pääsee nopeasti ja kaupunkimaisuus yhdistyy virkistävään lähiluontoon ja merellisyyteen.

Olen viime aikoina seurannut mielelläni julkista keskustelua ja uutisointia, jossa kehittyvä Raisio on huomioitu myönteisesti. Erityisen tyytyväinen olen siihen tapaan, millä kasvu ja imagosta huolehtiminen on viime vuosina tehty. Keskustavision hulppeista tornitaloista unelmointi on vaihtunut johonkin maanläheisempään ja sellaiseen, minkä me raisiolaiset koemme enemmän omaksemme.

Seuraan työssäni sosiaalisen median ilmiöitä. Suomesta ei löydy montakaan Vaasaa, jonka viestintään sopisi strömsöläinen positiivisuus ja ihanuuden yltäkylläisyys, mutta itsensä roastaaminen sen sijaan istuu useammalle kunnalle kuin nenä päähän! Kun Pori kuvailee itseään naama peruslukemilla sanoilla ”Todella outo, ehdottoman uniikki”, ja Nurmijärvi taas on ”Ylpeästi lande”, tuntuu Raisiossa melko luonnolliselta juhlia kesäfestareita ”Playa del Raisiossa”.

Kiitos tästä imagon kehittymisestä kuuluu Eerolle, Samulle, Mirkalle ja tiimille sekä tietysti kaikille muille Raision ilosanomaa päivittäin maailmalle vieville työntekijöille, kuntalaisille ja päättäjille. Raisio on mainettaan parempi – sitä viestiä on mukava viedä eteenpäin.

Tämä talousarvioprosessi on ollut hyvä ja keskusteleva. Kertoo kenties jotain käsittelyprosessista, kun lukee kaupunginhallituksen talousarviokäsittelyn pöytäkirjaa, jossa oltiin harvinaisen yksimielisiä monesta asiasta. Vasemmistoliiton ryhmällä ei ole tänään isoja muutosesityksiä, mutta jo kaupunginhallituksessa keskusteluttaneet synnytysavustukset, Harkon purun ja yksityistiet aiomme tänään ottaa vielä kerran esille.

Emme myöskään ole unohtaneet jo useampana vuotena talousarviokeskusteluissa mukana olleita Föli-fillareita. Uskomme, että Raision julkisen liikenteen verkko saisi mainion lisän Fölläreistä – etenkin nyt kun suunnitelmissa on kartoittaa Raision sisäistä joukkoliikennelinjastoa uudelleen. Myös lähijunaliikenteen käynnistymisen toteutuminen on lähempänä kuin vuosiin. Seisakkeen sijaitessa keskusta-alueen ulkopuolella meidän on alettava pikkuhiljaa suunnitella myös juna-asemalle kulkemista ja muun julkisen liikenteen mukauttamista lähijunaliikenteen ympärille. Esitämme tänään Föli-fillarijärjestelmään liittymistä ja määrärahan varaamista Föli-fillareille.

Ensimmäinen vuotemme ilman sote-palveluita alkaa olla ohi. Vuoden aikana olemme päässeet jo useamman kerran pohtimaan järjestämisvastuiden jakautumista kaupungin ja hyvinvointialueen välillä. On helppo sanoa, että kaikki terveyteen liittyvä kuuluisi hyvinvointialueelle, mutta jo lainkin perusteella hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhtä lailla niin kunnan kuin hyvinvointialueenkin perustehtävä.

Uskon, etten ole ainoa, jolla on vaikeuksia hahmottaa kunnille kuuluvien lakisääteisten ennaltaehkäisevien palvelujen kokonaisuutta. Myös hyvinvointiin liittyvien tavoitteiden ja mittareiden suhteutuminen talousarvioon kiinnostaisi. Lisäselvityksiä näihin asioihin tullaan varmasti kuulemaan hyvinvointisuunnitelman yhteydessä, mutta mielestäni hyvinvoinnin tulisi näkyä myös talousarviokirjassa huomattavasti nykyistä laajemmin. Loppujen lopuksi hyvinvoinnin edistäminen ei ole meille vain pakollinen rahareikä, vaan sillä on myös positiivisia vaikutuksia talousarvioon. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä meitä muistetaan valtionosuuden lisäosalla eli HYTE-kertoimella. HYTE-kerroin huomioi kunnan tekemiä panostuksia mm. kuntalaisten koulutukseen, liikuntaan ja osallisuuteen liittyen.

THL:n avoimessa terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä TEAviisarissa pääsee tutkimaan jokaisen kunnan toimintaa kuntalaisten terveyden edistämisessä sekä vertailemaan tuloksia muihin kuntiin.

Mittareita, joissa Raisio häviää kuntien keskiarvolle, ovat kuntajohtoon ja kulttuuriin liittyvät mittarit. Meillä ei mm. tueta taiteen perusopetukseen osallistumista taloudellisesti, kulttuuriin tehtävät taloudelliset panostukset ovat alle kuntien keskiarvon ja kunnan yleisen kulttuuritoiminnan henkilöstötyövuosien määrä jää tavoitteesta.

Onpa yksi mittareista sellainenkin, jossa tutkitaan, onko talous- ja toimintasuunnitelmassa määritelty mittarit tai tunnusluvut, joilla seurataan väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden toteutumista. Ei muuten olla.

Hyvät valtuutetut,

hyväksymme talousarviota kiristyvän talouden tilanteessa. Valtionosuuksiin väläytellyt leikkaukset tuntuvat mittavien investointien keskellä hurjalta.

Kutistuneen organisaatiorakenteen keskellä kiristysvaraakin on aina vain vähemmän. Uskon, että on kaikille meille tässä salissa istuville selvää, että lapsista ja nuorista ei tahdota leikata. Eikä kyllä oikein voitaisikaan, määräähän suurimmasta osasta palvelujemme järjestämisestä laki.

Lapset ja nuoret voivat aina vain huonommin, ja myös TEAviisarin mittarit kertovat samasta ilmiöstä. 30 % raisiolaisista 8.–9.-luokkalaisista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. 9 %, siis lähes joka kymmenes 17-24-vuotias nuori on jäänyt koulutuksen ulkopuolelle.

Edellisen hallituksen opetusministeri Li Andersson esitti kautensa päätteeksi seuraavalle vaalikaudelle 200 miljoonan euron pysyvää rahoitusta oppimisen tukemiseen. Nykyinen hallitus tarttui ideaan ja iloitsi julkisuudessa kovaan ääneen koulutuspanostuksista, mutta millä hinnalla? Ainakaan minun matikallani 200 miljoonan euron panostukset peruskoulutukseen eivät tunnu missään, jos samalla kuntien valtionosuuksista, siis siitä rahasta, jolla peruskoulutusta järjestetään, leikataan 500 miljoonaa euroa. No, nähtäväksi jää, mihin suuntaan valtionosuudet lopulta kehittyvät. Selvää kuitenkin on, että mikäli kuntien lakisääteisiä tehtäviä ei vähennetä, suurista säästöistäkään on turha unelmoida.

Raisio kasvaa hyvää vauhtia – ja se on hieno asia. Kasvu on myös tasapainottelua: samalla kun nautimme kasvusta, meidän tulee osata panostaa riittäviin palveluihin oikea-aikaisesti. Lapsiperheiden kaupunki tarvitsee kehittyäkseen lapsiperheiden palveluita: kouluja, päiväkoteja, puistoja ja harrastusmahdollisuuksia. Tällä hetkellä taklaamme sivistyspalvelujemme kasvavan lapsimäärän haastetta pystyttämällä tilapäisiä päiväkoteja ympäri kaupunkia sekä vuokraamalla tiloja ulkopuolisilta tahoilta. Olemme vihdoin saamassa Kuloistenniityn päiväkodin hanketta eteenpäin. Jatkossa meidän tulee kuitenkin olla päätöksenteossa ketterämpiä. Enää ei ole aikaa vuoden viivästyksille.

Kaupunginhallitus lisäsi talousarvioon varhaiskasvatukselle mittariksi varhaiskasvatuksen oman tuotannon sekä ostopalvelun osuuksien seurannan. Tämä on varmasti järkevää, vaikka tätä lisäystä ryhmät yksimielisesti olivatkin hyväksymässä luultavasti eri lähtökohdista. Yksityisen palvelutuotannon osuuden karatessa liian suureksi myös riskit kasvavat. Kunta on vastuussa päivähoidon järjestämisestä. Myös silloin, jos yksityinen taho päättää vetäytyä kunnasta, tai toiminta lakkaa esimerkiksi konkurssin takia. Ensi vuoden talousarviossamme näkyy myös esimerkki taloudellisesta riskistä, kun emme ole osanneet varautua palvelusetelin arvon korotuspaineisiin, ja nyt tämä näkyy kertarysäyksenä talousarviossamme.

Tänään iloitsen talousarvion luontoon liittyvistä kirjauksista. Kuloistenmetsän luonnonsuojelualue perustetaan vihdoin, ja arvokkaimmat metsät kartoitetaan osana yleiskaavatyötä. Houkutteleva kunta pitää luonnon ja virkistysalueet kaikkien saavutettavissa, kaupungissa, metsässä ja meren rannalla.

Hyvät valtuutetut, kasvetaan jatkossakin. Tehdään se vastuullisesti ja kestävästi juhlistaen sitä, mistä meidät on opittu tuntemaan: laadukkaista lähipalveluista sekä hyvistä virkistäytymis- ja liikkumismahdollisuuksista. Ja sopivasti juntti meno kelpaa ainakin tälle raisiolaiselle myös jatkossa.”