Hyvä ystävät ja toverit,
Hyvää vappua – suomalaisen työn juhlaa! Miltä näyttää tulevaisuuden työelämä?
Ensin puhuttiin suurten ikäluokkien eläköitymisten myötä syntyvästä työvoimapulasta, sitten koneiden ja lopulta tekoälyn piti viedä meiltä työt. Viime vuodet olemme saaneet todistaa kasvavaa työvoimapulaa, joka kiusaa yhteiskuntaamme niin hoito- ja hoiva-alalla, ravintoloissa, teollisuudessa kuin kouluissa ja päiväkodeissa.
Näyttää siltä, että erityisesti työtä, jota olemme tottuneet tekemään kasvotusten, ihminen ihmiselle, ei ole korvattavissa koneilla tai tekoälyllä lähitulevaisuudessa. Ihmistä tarvitaan yhä edelleen.
Mistä johtuu, että tiettyjen alojen työvoimapulasta puhuttaessa keinovalikoimassa on opiskelijoiden aloituspaikkojen lisäys ja työperäinen maahanmuutto, mutta suurimpaan ongelmaan – alan pitovoimaan – ei haluta tarttua?
Kun varhaiskasvattaja uupuu heti työuransa alussa ja vaihtaa alaa vain muutama vuosi valmistumisensa jälkeen, tätä aukkoa työvoimassa ei paikata vain aloituspaikkoja lisäämällä. Kun satamäärin hoitajia kyllästyy epäinhimillisiin työoloihin ja surkeaan palkkaan niin kovasti, että ovat valmiita poistamaan ammattioikeutensa rekisteristä, ei riitä, että alamme etsiä lisäkäsiä ulkomailta.
Uskon, että ainakin lähes jokainen suomalainen on kanssani samaa mieltä siitä, että jokaisella on oikeus työhön, joka on mielekästä ja arvokasta. Palkalla pitää tulla toimeen, ja töissä saa olla kivaa.
Kertoo jotain työnantajiemme ja päättäjiemme suhtautumisesta duunareihin, kun jatkuvasti kasvavaan työvoimapulaan halutaan keksiä mitä tahansa muita ratkaisuja kuin se ilmiselvin.
Kertoo myös jotain yhteiskuntamme suhtautumisesta ulkomaalaiseen työvoimaan, kun ne alat, joille ei riitä kotimaista työvoimaa, ollaan valmiita täyttämään ulkomaalaisella työvoimalla surkein työehdoin.
Suomessa juuri ulkomaalainen työvoima tulee herkimmin hyväksikäytetyksi työelämässä. Toimialoista mm. telakoilla, ravintola-, rakennus- ja siivousaloilla työskenteleviä sekä ruokalähettejä ja luonnonmarjanpoimijoita kohdellaan kurjimmin. Kertoo jotain meistä ja suhtautumisestamme ulkomaalaisiin, että kun alan työolot ja palkkaus ovat niin surkeita, ettei kantasuomalainen enää suostu alalle töihin, hyväksymme hiljaa ulkomaalaisen työvoiman tekemään likaiset työmme.
Toivoakin on: reilu viikko sitten uutisoitiin, että PAM hyväksyi lähettien perustaman alustayritysten kuriireille ja läheteille tarkoitetun yhdistyksen ammattiosastokseen. Useat Woltin kaltaiset alustatalouden yritykset ovat pitäneet kuriireitaan yrittäjinä, mikä on vaikeuttanut kuskien mahdollisuuksia ajaa etujaan. Nyt järjestäytymisen tuoma joukkovoima tuo läheteille mahdollisuuden neuvotella paremmin eduistaan jatkossa. Kenties saamme vielä nähdä hiipuvien jäsenmäärien ammattiliittojen nousevan uuteeen kukoistukseensa tulevaisuudessa?
Hyvät toverit,
hyvinvointiyhteiskuntamme on uhattuna. Kuukausi sitten koimme tappion eduskuntavaaleissa, ja nyt maahamme on muodostettu sen historian oikeistolaisin hallitus. Kun ajattelee tulevia neljää vuotta ja niiden mukanaan tuomia kurjistuksia, alkaa itseäkin vituttaa kuin pientä eläintä.
Liityin itse puolueeseen Sipilän hallituksen aikana tuskastuttuani mm. kikyyn ja tapaan, jolla päättäjät puhuivat työttömistä ja maahanmuuttajista. Erityisen järkyttäväksi koin tyylin, jolla päättäjät rikkoivat tuolloisia vaaleja edeltäneet koulutuslupauksensa ja leikkasivat lopulta suomalaisesta koulutuksesta satoja miljoonia euroja hallituskauden aikana.
Tällä kertaa hallitusneuvottelijana toiminut kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo lupasi ennen vaaleja, ettei kokoomus aio leikata koulutuksesta tulevalla hallituskaudella. Koulutuksesta on kuitenkin leikattu pitkään jo niin paljon, ettei pelkkä leikkaamatta jättäminen riitä. Tarvittaisiin uutta Marinin hallituksen antaman miljardipanostuksen kaltaista investointia, jotta koulutuksemme saataisiin lähellekään sen entistä tilaa.
On turha tuskailla julkisuudessa lasten ja nuorten pahoinvoinnista tai laskevista Pisa-tuloksista, kun Marinin hallitusta lukuun ottamatta jokainen maan hallitus on leikannut koulutuksesta johdonmukaisesti aina 90-luvulta saakka. Suomalainen koulutus kaipaa nyt taloudellisia panostuksia, jos haluamme saavuttaa taas kansainvälisestikin ihaillun koulutustasomme.
Meidän on myös nostettava sivistys sen ansaitsemalle tasolle. Reilu viikko sitten kuulimme valtiovarainministeriön avauksesta, jossa esitettiin ammatillisen koulutuksen yleissivistävien opintojen vähentämistä. Leikkausta perusteltiin työvoimapoliittisena toimena – kun amisopintoja tiivistettäisiin, saataisiin nuoria yhä nopeammin työelämään työvoimapulaa paikkaamaan.
Minua surettaa tämä tapa nähdä nuoret vain työllisyyspolitiikan passiivisina rakennuspalikoina maailmassa, jossa työllisyysaste on itseisarvo. Yleissivistävät opinnot ovat tärkeä tapa turvata myös ammattiin opiskelevien mahdollisuus jatkokouluttautua tulevaisuudessa. Ennen kaikkea olisin varovainen jakamasta nuoria kahteen eri leiriin, joista toisessa nuorilla on lupa hankkia läpi elämän kantavaa yleissivistystä ja toisen roolina on kiirehtiä mahdollisimman nopeasti työelämään.
Jokaisella suomalaisella on oikeus sivistykseen!
Hyvät ystävät ja toverit,
Vietämme tänään ensimmäistä kertaa työväenpuolueiden yhteistä vappujuhlaa Raisiossa. Tulevina vuosina tätä yhteistyötä ja vahvaa yhteisrintamaa tarvitaan entistä enemmän, kun puolustamme suomalaisten oikeutta sivistykseen, puhtaaseen luontoon, työhön, jonka palkalla tulee toimeen ja lopulta ihmisarvoiseen elämään.
Tiedossa on kylmää kyytiä – mutta en tiedä toisia puolueita, jotka jaksaisivat yhtä periksiantamattomina ja työteliäinä puolustaa arvojaan ja suomalaisten oikeuksia oppositiosta käsin.
Tänään me lepäämme ja juhlimme – huomenna alkavat työt! Hyvää vappua!
Vappupuhe on pidetty 1.5.2023 Raision torilla työväen vappujuhlassa.