Emma Lindqvist

Vappupuheeni Vasemmiston vappujuhlassa Raision torilla 1.5.2019:

Hyvät ystävät ja toverit!

“Kaikille, ei harvoille!” julisti Vasemmisto eduskuntavaalikampanjassaan. Suomalainen yhteiskunta eriarvoistuu naapureitaan nopeammin. Varallisuuserot kasvavat, sairastaminen käy yhä kalliimmaksi, osa nuorista jättää kouluttautumatta kustannusten käydessä liian koviksi ja vihapuhe erottelee kansaa verkossa ja kasvotusten. Varakkaalla on varaa elää arvojensa mukaista elämää ja ostaa puhdas omatunto; köyhän on tyydyttävä kaupan halpuutettuun ruokaan ja pikamuotiin ja elää kulutuksensa tuoman syyllisyyden kanssa.

Vasemmistoliitto puhui eduskuntavaalikampanjassaan eriarvoisuuden vähentämisestä ja yhdenvertaisista mahdollisuuksista. Perheen varallisuus, tausta ja suhteet tai niiden puuttuminen eivät saa määrittää lähtökohtiamme elämään. Jokaiselle on tarjottava yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua ja tehdä työtä, saada hoitoa ja hoivaa, elää ja yrittää.

Hyvinvointiyhteiskuntamme on olemassa elämän alamäkiä varten ja tukemassa tarpeen niin vaatiessa. Me vuorostamme osallistumme hyvinvointiyhteiskuntamme talkoisiin elämän kohdellessa meitä hyvin.

Miksi sitten niin monen on vaikea jakaa yhteistä hyvää? Miksi moni kokee, että toisen auttaminen on itseltä pois ja toisen tasa-arvon edistäminen on pois omasta tasa-arvosta? Miksi niin moni kokee olevansa yhteiskunnan maksajaosapuoli, joka ei hyödy hyvinvointiyhteiskunnastamme muiden tavalla?

Jos hyvinvointiyhteiskuntamme koetaan vain yksien tukijaksi, olemme selkeästi epäonnistuneet tehtävässämme. Onhan suomalainen hyvinvointivaltio ja sen turvallinen ilmapiiri, kattava infrastruktuuri ja tasa-arvoinen lainsäädäntö kaikkien, ei vain harvojen etu.

Hyvät ystävät,

Vastikään Helsingin Sanomien kolumnissa pohdittiin naisten äänestävän vasemmistopuolueita, koska he ovat hyötyneet hyvinvointiyhteiskunnastamme eniten. Vaikka tässä kohtaa tekisikin mieli haastaa ja muistuttaa naisen eurosta, palkkakuopista ja julkisen sektorin naisvaltaisuudesta, on todettava: kyllä, meillä naisilla pyyhkii ihan hyvin. Esimerkiksi näissä eduskuntavaaleissa valittu eduskunta on edustajien sukupuolijakaumaa tarkastellen tasa-arvoisempi kuin koskaan ennen.

Jos vasemmistopuolueita äänestää keskimäärin nainen, perussuomalaisten tapauksessa tilanne on päinvastainen. Kun me vasemmistolaiset naiset rakennamme unelmamme tulevaisuuden varaan, perussuomalainen mies hakee tukea ja turvaa perinteisistä arvoista ja nykyisistä valtasuhteista.

Hyvät kuulijat,

Kuinka pidämme nuoret miehet mukanamme? Yhteiskunnassamme syrjäytyjä on todennäköisimmin nuori mies. Koulutustasoltaan miehet jäävät naisista jälkeen. Samoin uutisotsikoissa harmitellaan nuorten miesten terveysasioita, perhe-elämää, kaverisuhteiden puuttumista, tulevaisuudennäkymiä ja lukutaidon heikkenemistä.

Tällaisten uutisten keskellä ei tarvitse edes ihmetellä, miksi niin moni nuori mies ahdistuu tulevasta ja etsii pysyvyyttä elämäänsä tutusta ja turvallisesta, tunteen kyllästämästä, mutta kylmän analyyttiseen pakettiin kiedotusta retoriikasta.

Kun olemme saaneet naisasian rakennettua hyvän pohjan päälle, olisiko seuraavaksi aika pohtia, kuinka luomme myös nuorille miehille turvallisen tulevaisuuden?

Hyvät kuulijat,

Elämme Raisiossa jännittäviä aikoja: E18-tiehanke myllää risteysidentiteettimme uusiksi lähivuosina. Kaupunkiin tavoitellaan uusia asukkaita, tornitaloja ja ratikoita, mutta mitä jätämme jälkeemme tuleville sukupolville?

“Metsä on suomalaisen kirkko”, sanotaan. Koska nostamme metsämme ja luontoarvomme niiden ansaitsemaan asemaan? Suomalainen metsä on matalan kynnyksen harrastustoimintaa parhaimmillaan: jokaisenoikeudet takaavat meille oikeuden liikkua metsässä, rentoutua ja kerätä uutta energiaa. Virkistys- ja luontopaikkojemme määrä ja pinta-ala laskee jatkuvasti, ellemme ala äänekkäästi vaatia niiden tarkempaa merkitsemistä kaavaan tai muuttamista luonnonsuojelualueiksi. Saatamme ulkoistaa kulutuksemme ulkomaille, muttemme koskaan voi ulkoistaa tarvettamme virkistäytyä ja levätä luonnossa sekä nauttia lähimetsistämme.

Raisiossa olemme saaneet todistaa, kuinka asfalttipinnoite on vallannut yhä useamman lähimetsän ja luontokohteen. Raisionjokilaakson kulttuurimaisema, Haunisten lenkkipolut ja Kuninkojan ikimetsä ollaan kaikki valmiita uhraamaan elinkeinoelämän ja väestönkasvun nimissä. Raision kokoisessa kaupungissa meillä ei ole varaa luopua enää yhdestäkään luontokohteesta: virkistys- ja luonnonsuojelualueidemme tulevaisuus turvataan vain pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella päätöksenteolla.

Hyvät ystävät ja toverit,

Vietämme mielenkiintoista kevättä: olemme juuri saaneet päätökseen yhdet vaalit ja valmistaudumme nyt kiireellä seuraaviin. Saamme päivittäin lukea uutisia hallitustunnusteluista ja puolueiden kynnyskysymyksistä. Ennen kaikkea innostusta tähän kevääseen tuo se, että me vasemmistoliittolaiset olemme juuri ottaneet ensimmäisen vaalivoittomme eduskuntavaaleissa lähes 25 vuoteen.

En voi kuitenkaan sanoa, että vaalivoiton juhlinta olisi ollut läsnä viimeisten viikkojen tunnelmassa. Vaikka kasvatimme kannatustamme upeasti Varsinais-Suomessa, vieläpä maakunnan jokaisessa kunnassa, puolueemme puheenjohtaja kohosi maan äänikuningattareksi ja lisäsimme kansanedustajiemme määrää eduskunnassa neljällä, ilakointi ja juhliminen olisi tuntunut väärältä taas yhden jytkyn ja vihapuheen sävyttämän vaalikevään jälkeen.

Tänään tahdon kuitenkin antaa meille luvan vihdoin ja viimein juhlia kevään vaalivoittoa.

Tänään emme edes mieti, mikä osa vaalituloksesta johtuu siitä, että me olisimme tehneet jotain väärin. Tänään mietimme sitä, että me otimme historiallisen vaalivoiton, koska puhuimme tärkeistä asioista ja edustimme meille tärkeitä arvoja – koska vaadimme turvallista tulevaisuutta ja hyvinvointiyhteiskuntaa kaikille, ei harvoille.

Hyvää vappua!