Emma Lindqvist

Hyvät ystävät ja toverit!

Vietämme tänään vappua juhlistaaksemme kevään tuloa, valon saapumista ja pimeän ajan kukistumista. Ennen kaikkea meille tänään tänne kokoontuneille vappu on tärkeä pyhä, sillä se on työväenliikkeen ja opiskelijoiden juhla, työläisten vapaapäivä sekä päivä, jolloin saamme luvalla ja tarkoituksella puhua työväen oikeuksista.

Juhlahumun ja ilakoinnin lomassa on syytä muistaa myös niitä lähtökohtia, joiden ansiosta saamme tänään, tiistaina, jäädä pidempään nukkumaan ja juoda luvan kanssa kuohuvaa.

Vappu on meille vasemmistolaisille erityisen tärkeä juhlapäivä. Vappua tarvitaan, jotta saisimme vähintään kerran vuodessa muistutuksen siitä, kuinka tärkeää työväen äänen esille tuominen, päätöksenteon hajauttaminen ja poliittisen eliitin heikentäminen on demokratian ja tasa-arvon kannalta.

Ystävät ja toverit,

Työläisen asema ei ole nykypäivänä taattu. Erityisesti duunarin asemaa on heikennetty nykyisen hallituksemme aikana. On päästy nauttimaan kikystä ja aktiivimallista, sotesopasta ja maku-uudistuksesta. Näin työväen juhlapäivänä lienee ajankohtaista miettiä, löytyykö puoluekentältä enää yhtään aidosti työväen asiaa ajavaa puoluetta. Onko Vasemmisto enää vilpittömästi duunarin puolue – ehdimmekö punavihreässä kuplassamme ja maailmanparannuspuuhiltamme enää ajaa työväen asiaa?

Vasemmiston tulevaisuus on korkeakoulutettu, monikulttuurinen ja moniääninen. On siis ymmärrettävää, että moni pitkän linjan vasemmistolainen on huolissaan siitä, kuuluuko duunarin ääni enää puolueen ja aatteemme tulevaisuudessa.

Vappu on ylioppilaiden ja työväen juhla, aivan kuten Vasemmistokin on yhtä lailla niin duunareiden kuin akateemikkojenkin puolue – käytännön ja taidon, tiedon ja tutkimuksen sulautuma.

Ystävät ja toverit! Vasemmiston riveissä on tilaa jokaiselle iästä, taustasta, koulutusasteesta tai tittelistä riippumatta. Meidän ei tarvitse pelätä puolueemme poikkeavan polultaan yksittäisten henkilöiden tai agendojen takia, sillä toimintamme perustuu Vasemmisto-aatteeseen. Tämän aatteen ydin ei muutu ajan tai ympäristönkään muovaamana. Vasemmisto-aate on ennen kaikkea vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa. Vasemmisto-aate on solidaarisuutta, minkä takia vetoankin sinuun, toveri: kuinka usein sinä muistat katsoa sinulle vieraita asioita näiden arvojen kautta? Kuinka usein muistat, että toisen tasa-arvo ei ole pois sinun tasa-arvostasi?

Hyvät ystävät ja toverit!

Vasemmisto on luokkatietoinen. Siinä, missä aiemmin luokka perustui koulutusasteeseen, rikkauteen ja ammattiasemaan, nykyään luokan, statuksen, voi nähdä perustuvan enemmänkin asemaan ja vaikuttamismahdollisuuksiin yhteiskunnassa. Nykypäivän luokkasyrjintä voi perustua sukupuoleen, ihonväriin, seksuaaliseen suuntautumiseen, uskontoon, vammaan, ikään… Nykypäivän luokkaeliittiin kuuluu se, jolla on verkostoja, tärkeitä ystäviä, valtaa ja ääntä. Nykypäivän luokka on mahdollisuuksien tasa-arvoa, tai sen puuttumista.

Rikastuvassa ja kehittyvässä maailmassa yhä harvempi puolue ja poliitikko on pienen puolella. Aktiivimalli kurittaa työttömiä, eläminen kallistuu ja varallisuuserot kasvavat, rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Vasemmisto on aina ollut ja tulee aina olemaan pienen puolella, luokkatietoinen, solidaarinen. Sen sijaan, että pelkäisimme turhaan, ajaako Vasemmisto enää duunarien oikeuksia, meidän tulisi pystyä laajentamaan käsitettä perinteisestä duunarista. Duunari ei ole enää vain metallityöläinen, tehtaan poika tai fyysisen työn raataja. Minäkin olen duunari, ja niin olet sinäkin. Kyse ei ole enää työn luonteesta, vaan siitä, teetkö kakkua vai jaatko sitä.

Hyvät ystävät ja toverit!

Aikana, jona kansanedustajat siirtyvät kesken kauden yksityisen sektorin palvelukseen, loikkarit vaihtavat puolueesta toiseen, Harkimo perustaa Liikkeen ja Väyrynen vaihtaa viikoittain mieltään voimme olla onnellisia, että olemme juuri Vasemmiston riveissä. Aikana, jolloin päättäjät kritisoivat omia puolueitaan siitä, ettei puolueorganisaatioissa toteudu demokratia, ettei enemmistön ääni kuulu ja että päätökset tehdään tilataksin takapenkillä, meidän täytyy pitää omistamme entistä parempaa huolta. Meidän täytyy kysyä, annammeko äänen luokkasyrjinnän kohteelle vai nostammeko itsemme eliittiin. Meidän tulee muistaa, että toisen tasa-arvo ei ole pois omastamme. Lopulta, meidän täytyy muistaa, ettei Vasemmiston politiikka ole yksilön politiikkaa, vaan yhdessä tekemistä ja pienen puolella seisomista. Ei synny taistelua ilman yhteistä rintamaa!

Hauskaa vappua, työväen ja ylioppilaiden juhlaa kaikille!