Turun tunnin juna on jo vuosia keikkunut Varsinais-Suomen edunvalvonnan kärjessä. Milloin meille maakuntalaisille on luvattu osaajaryntäystä nopeamman junayhteyden myötä ja milloin taas ilmastohyötyjä ja imagonkohotusta. Olen itsekin suhtautunut hankkeeseen aina myönteisesti ja odottavasti – joskin varautuneena ja harkiten.
Yksi eduskuntavaalikampanjani teemoista on Suomi raiteille! Varsinais-Suomeen tarvitaan koko maakunnan kattava julkisen liikenteen verkko. Maakunnanlaajuinen Föli vaatii vielä paljon päättäjien yhteistä tahtotilaa ja työtä, mutta lähijunaliikenne on jo askeleen lähempänä, löytyyhän suuresta osasta maakuntaa jo käyttökelpoisia raiteita liikennöinnin aloittamiseksi. Lähijunaliikenteen pikainen käynnistäminen tulisikin mielestäni ottaa seuraavalla eduskuntakaudella Varsinais-Suomen ykkösliikennehankkeeksi.
Turun tunnin junan rakentamispäätös löytyy Varsinais-Suomen hallitusohjelmatavoitteista seuraavalle eduskunnan hallitukselle. Tunnin junan ohella liikkumiseen liittyvistä tavoitteista listalle ovat tiensä löytäneet mm. paikallisjunaliikenne ja E18-tiehanke Raision ja Naantalin kohdalta. Itselleni tärkeää olisi saada E18-tiehankkeen rahoitus myös mahdollisimman nopeasti kuntoon. Tällä hetkellä Raisio odottaa pattitilanteessa tiesuunnitelmat tehtyinä ja työkoneet valmiudessa valmiina aloittamaan putkien siirrot, työmaiden perustamiset ja rakennusten purut. Vaikka ohjeistus E18-tien parantamiseen on tullut EU:n taholta osana Euroopan laajuisen TEN-T-verkon ydinverkon parannusta, muutostyö jumittaa piskuisen Raision kohdalla rahoituksen puuttuessa.
Takaisin tunnin junaan: Valtiovarainministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön selvitystyöryhmä julkaisi 24.1.2023 selvityksen Suomessa käynnissä olevien isojen ratahankkeiden kustannuksiin ja ilmastovaikutuksiin liittyen. Selvitys herätti paljon kysymyksiä mm. Tunnin junan ilmastovaikutuksiin liittyen. Myös arvio kustannuksiin myönnettävästä EU-tuesta jäi pohdituttamaan.
Tärkeitä huomioon otettavia asioita Tunnin junaan liittyen:
- Ilmastovaikutukset: Valtioneuvoston selvityksen mukaan tunnin junan rakentamisaikaisten päästöjen takaisinmaksuaika olisi 140 vuotta. Kestäisi siis 140 vuotta, ennen kuin uudesta ratayhteydestä voitaisiin edes kuvitella saatavan ilmastohyötyjä! Vaikutus hiilinieluun: 401 000 tonnia CO2 ekv. Hurjalta kuulostava 140 vuotta voitaneen antaa anteeksi, mikäli Tunnin juna kannustaa yhä useamman omalla autollaan kulkevan julkisen liikenteen käyttäjäksi. Riskinä kuitenkin on, että Tunnin juna hyödyttää vain jo nyt junalla kulkevia.
- Hinta yhteiskunnalle: 3 380 M€ (investointikustannus 2022 hintataso), josta EU-tukea arviolta 250 M€. Kysyin asiasta maakunnan liitolta, ja heidän arvionsa mukaan tukea olisi saatavilla enemmän, kunhan hanketta palastellaan.
- Hinta matkustajille: tunnin junan kohderyhmä ja todellisten hyötyjien määrä tuntuu kutistuvan jatkuvasti. Tunnin juna tuntuu olevan Helsingissä töissä käyvien tietotyöläisten märkä uni, vaikka meidän tulisi jatkossa pohtia yhä enemmän isojen massojen saamista julkisen liikenteen käyttäjiksi. Ei riitä, että jo nyt junalla kulkevat pääsevät jatkossa töihin hieman nopeampaa, kun meidän pitäisi pohtia kuinka saamme ilmastoa kuormittavia liikkumisen tapoja korvattua yhä enemmän kestävillä liikkumisen muodoilla. Pelkonani on myös, että yksittäisten liikennehankkeiden kustannusten noustessa myös matkustajat maksavat tulevaisuudessa matkoistaan yhä kalliimpia hintoja. Tässä on meillä päättäjillä tärkeä edunvalvonnan paikka!
- Liitännäishyödyt: kuten sanottua, paikallisjunaliikenteen käynnistäminen ja verkon kehittäminen ovat itselleni erityisen tärkeitä teemoja. Tunnin junan vaatiman uuden Oikoradan tarpeellisuutta on perusteltu mm. yhä useamman lähijunaliikenteen aseman mahdollistamisella (Salossa). Kyseessä on kuitenkin hyvin pitkän aikavälin hanke, joka vaatii pitkäjänteistä maankäytön suunnittelua ja toteutusta, rahaa ja päättäjien yhteisymmärrystä maankäytön kehittämisestä.
Täyttääkö Turun tunnin juna sille asetetut odotukset?
Täyttääkö Turun tunnin juna sille asetut odotukset? Maakunnan liitolle Tunnin juna on ymmärrettävästi erityisesti työssäkäyntialueen laajentamisen väline ja tapa houkutella lisää yrityksiä ja työntekijöitä maakuntaan.
Itselleni tärkein Suomen raiteille saamisen tavoite liittyy liikkumisen yhdenvertaisuuteen ja ilmastovaikutuksiin, ja tällä hetkellä on haastavaa kuvitella, kuinka Tunnin juna edistää näitä tavoitteita. Itse pelkään, että Tunnin juna palvelee pahimmillaan vain jo nykyisiä junalla kulkevia tietotyöläisiä, eikä innosta uusia kohderyhmiä julkisen liikenteeen käyttäjiksi. Erityisen tarkkana päättäjien tulee olla mahdollisten yksityisten liikennöitsijöiden ja yksityisen rahoituksen kanssa – lippujen hintoja ei ole varaa nostaa.
Kannatanko Turun tunnin junaa? Varauksella kyllä. Hyvä päättäjä pitää silmät ja korvat avoimena joka käänteessä ja kysyy aina, kun jokin arveluttaa. Tunnin junaan liittyy vielä paljon kysyttäviä kysymyksiä, ennen kuin hankkeen kanssa ollaan maalissa. Yksi iso haaste, johon ei ole vielä prosessin edetessä löydetty ratkaisua, on idyllisen Salon Lukkarinmäen asuinalueen kohtalo sekä ratatöiden takia katoavat luontoarvot.
Vaikka ilmastoviisas liikkuminen on itselleni tärkeä tavoite tulevaisuudessa, mielestäni uusia raiteita rakennettaessa pitää pystyä myös osoittamaan, kuinka raiteiden alle jäävät luontoarvot korvataan muualla ja onko monimuotoisuutta edes mahdollisuutta säilyttää tällä tavoin.