Mälikkälä-Kuninkoja luonnonsuojelualue

Mälikkälä-Kuninkoja ansaitsee luonnonsuojelualueensa

“Suomen suurimman risteyksen” Raision tunnetuin risteys katoaa lähivuosina kartalta, kun E18-tien muutostyöt painavat tien Raision keskustan kohdalta tunneliin. Raision maine asfaltti- ja betonipäällysteisenä kaupunkina on kuitenkin turvattu myös tulevaisuudessa, jos Raisio jatkaa uusien teiden suunnittelua ja rakentamista viimeaikaiseen tapaansa.

Syksyllä hävisimme taistelun Raisionjokilaakson asfalttipäällysteistä tietä vastaan, ja Raisionkaaren jatke kummittelee tulevaisuudessakin kaupungin talousarvioissa. Maanantaina Raision kaupunginhallitus otti kantaa Turun yleiskaavaluonnokseen ja ilmaisi samalla halunsa rakentaa uuden tieyhteyden Myllyyn, tällä kertaa Satakunnantie-Kuloistentie-välille.

Toteutuessaan uusi tie vaarantaa Mälikkälä-Kuninkojan ikimetsän, luonnon monimuotoisuuden ja lajiston elinympäristön. Tien kannattaminen antaa myös selvän viestin kaupunginhallituksen kannasta alueelle esitettyyn luonnonsuojelualueeseen. Jo tuhannet raisiolaiset ja turkulaiset ovat kannattaneet luonnonsuojelualueen perustamista vaativaa kuntalaisaloitetta.

Mälikkälä-Kuninkoja luonnonsuojelualue

Myllyn tieyhteyttä tulisi tarkastella ennen kaikkea tarveperusteisesti: Myllyyn pääsee jo nyt useaa eri reittiä. Tien puolustajia luonnonsuojelualuestatus huolettaa, siitä kun ei päästäkään nopeasti kaavamuutoksella eroon. Todellisuudessa voimme tuhota luontokohteitamme jo liiankin helposti, emmekä tule koskaan saamaan kadotettuja luontoarvoja entisen kaltaisina takaisin. Kallisarvoiset avainbiotoopit ja ikimetsät eivät synny ihmisen toimesta, vaan ajan ja suojelun myötävaikutuksella.

Luonnonsuojelualuetta ei perusteta kevyin perustein, vaan alueen on täytettävä tietyt edellytykset ennen statuksen myöntämistä. Mälikkälä-Kuninkoja sulkee sisäänsä arvokkaita avainbiotooppeja, elinympäristöjä ja luonnonarvoja ja ansaitsee luonnonsuojelualueensa.

Saatamme ulkoistaa kulutuksemme ulkomaille, muttemme koskaan voi ulkoistaa tarvettamme virkistäytyä ja levätä luonnossa sekä nauttia lähimetsistämme. Tulevaisuudessa tarvitsemme yhä suunnitelmallisempaa ja kunnianhimoisempaa suhtautumista Raision luonto- ja virkistyskohteisiin, ennen kuin täytämme viimeisetkin lähimetsämme teillä.

kesä Raisionjoella

Ilmaston lämpenemisen hidastaminen on yhteiskunnan, ei yksilön asia

YK:n alainen kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi maanantaina raportin, joka oli karua luettavaa: yli 6000 tutkimukseen viittaava raportti kokosi yhteen ne kauheudet, jotka maailman keskilämpötilan nouseminen jo 1,5 asteella voisi maapallollemme aiheuttaa. Raportti muistutti kuitenkin, että ilmaston lämpenemisen hidastaminen on vielä mahdollista, jos päättäjät tekevät rajuja leikkauksia päästöihin lähivuosina.

Raportin julkaisun yhteydessä uutissivustojen kommenttikentät ja sosiaalinen media täyttyivät perinteisistä ihmettelyistä: miksi meidän suomalaisten pitäisi muuttaa elintapojamme, kun suurimmat Kiinan kaltaiset saastuttajat aiheuttavat valtaosan maapallon päästöistä? Yhtä hyvin me nuoret voisimme kysyä teiltä keski-ikäisiltä ja vanhemmilta: miksi meidän nuorten tulisi muuttaa elintapojamme, kun te olette jättäneet meidät ilmastonmuutoksen maksumiehiksi? Voisimme kysyä, missä kiinalaiset olivat, kun Itämeremme pilattiin tai kuinka lihankulutus kasvaa vuosittain, vaikka yhä useampi nuori elää kasvissyöjänä. Sen sijaan muistutamme, että ilmastonmuutoksen hidastaminen vaatii yhteistyötä, innovaatioita ja rohkeutta kieltämisen ja syyttelyn sijaan.

Missä kiinalaiset olivat, kun Itämeremme pilattiin?

Ilmaston lämpenemistä ei hidasteta yksilöiden vaan yhteiskunnan toimesta. Kun tähän asti vihreä politiikka on ollut liberaalia yksilön vastuun korostamista, meillä ei enää ole aikaa tai varaa vastaavaan. Me suomalaiset olemme mukavuudenhaluisia nautiskelijoita, eikä mukavuuksista luopuminen tapahdu ilman pakkoa. Yhteiskunnan on rajoitettava yhä kasvavaa nautiskelunhaluamme ennen kuin on liian myöhäistä.

Yhteiskunnan vastuullisuus ilmastoasiassa tuo mukanaan myös tasapäistävän vaikutuksen ⎯ kun tällä hetkellä vihreä elämä on lähinnä vakavaraisten etuoikeus, yhteiskunnan puuttuminen toisi osallistumisen myös vähävaraisten ulottuville. Kun maataloustukia jaetaan yhä enemmän kasvisruuan tuotantoon, kasviproteiinien hinta laskee ja niiden ostaminen on mahdollista yhä useammalle suomalaiselle. Kun rataverkkoa kehitetään, yhä useampi maaseudulla asuva voi harkita matkustavansa osan matkastaan junalla auton sijaan. Toisaalta yhteiskunnan vastuu liittyy nimenomaan suuriin kokonaisuuksiin, kuten ympäristön kannalta haitallisiin yritys- ja verotukiin puuttumiseen, hiilinielujen lisäämiseen ja energiapolitiikan uudistamiseen.

Kun seuraavan kerran kuulet puhuttavan ilmastonmuutoksesta, älä ulkoista syitä ja ratkaisuja Kiinaan vaan pohdi, kuinka me suomalaiset voisimme tehdä parhaamme ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi. Meidän ei tulisi nähdä nykytilannetta vain taakkana vaan pohtia, kuinka me suomalaiset voisimme esitellä maailmalle ratkaisu- ja innovaatiokykyämme, vihreitä arvojamme ja yhteistyökykyämme. Aikuinen, älä ole nuoren ilmastovihollinen, ole sankari.

 

melontaa Raisionjoella
Ilmastonmuutoksen torjuminen on yhteiskunnan vastuulla. Yksilöiden kulutustottumusten muuttamisen vaatiminen on hidasta ja tehotonta, minkä takia yhteiskunnan tulee kantaa vastuu muutoksesta.