Hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja kokouksen seuraajat.
Haluaisin aloittaa puheenvuoroni hyvinvointialueen valtuutetun terveisillä kuntapäättäjille. Vastustuksestamme huolimatta, viime vuonna Raisio alibudjetoi sote-kulujaan ja nyt me hyvinvointialueen päättäjät ja asukkaat saamme kärsiä tästä. Hyvinvointialueen ensimmäisen vuoden rahoitus määräytyy kuntien tälle vuodelle laatimien talousarvioiden pohjalta, ja lähes poikkeuksetta kunnat ovat aliarvioineet sotekulujaan, mikä näkyy nyt hyvinvointialueella alijäämäisenä budjettina.
En tullut tänne kuitenkaan syyttelemään vaan haastamaan yhteistyöhön.
On selvää, ettei hyvinvointialueilla päästä edistämään sen kummempia uudistuksia vielä hetkeen, sillä uudistuksen ensimmäinen päätavoite on saada toiminta jatkumaan nykyisellään alkuvuodesta mahdollisimman vähin kolhuin.
Palvelujen, työntekijöiden ja oheistoimintojen siirtäminen kunnilta hyvinvointialueille on valtavan suuri hallinnollinen ponnistus. Onkin helppoa ymmärtää, miksi ykkösprioriteettina on, ettei 1.1. mikään muutu.
Olemme jo nyt joutuneet kuntapäätöksenteossa pohtimaan yksittäisissä päätöksissä vastuunjakoa kunnan ja hyvinvointialueen välillä. Olisi helppoa ajatella, että kaikki sosiaali- ja terveyspalveluita vähänkään sivuava olisi hyvinvointialueen välillä, ja ettei meidän tarvitsisi ajatella näitä asioita sen enempää. Hyvinvointialueen palveluita käyttävät tai vaikkapa hyvinvointialueen palvelutaloissa asuvat raisiolaiset ovat kuitenkin myös ensi vuonna raisiolaisia ja toivon, että meille kuntapäättäjille raisiolaisen tarpeet tulisivat aina ensin.
Yhteistyön ja verkostojen merkitys korostuu entisestään seuraavina vuosina hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa. Yhteistyötä vaaditaan monissa eri ympäristöissä. Tärkeintä olisi varmistaa, ettei päätöksentekomme siiloudu, vaan päättäjät ja ammattilaiset keskustelisivat kehityskohteista arjessa joustavasti. Raisiolaisten viestinviejiä ja edunvalvontaa tarvitaan myös tulevaisuudessa, sillä kun me täällä kaupunginvaltuustossa pohdimme asioita erityisesti raisiolaisten kannalta, hyvinvointialueen päättäjän tulisi jättää päätöksiä tehdessään kotipaikkansa taka-alalle ja tehdä päätöksiä koko Varsinais-Suomen näkökulmasta.
Vaikka harteiltamme poistuu suuri kliinisten palvelujen järjestämisvastuu, hyvinvoinnin edistäminen jää yhä meille. Täysin ilman porkkanaa meidän ei tarvitse tätä työtä tehdä, vaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä meitä muistetaan valtionosuuden lisäosalla eli HYTE-kertoimella. HYTE-kerroin huomioi kunnan tekemiä panostuksia mm. kuntalaisten koulutukseen, liikuntaan ja osallisuuteen liittyen.
Toivon todella, että Raisio osoittaa olevansa kasvava ja kehittyvä kaupunki ja tekee tulevaisuudessa riittäviä panostuksia kulttuuriin ja esimerkiksi kirjastopalveluihin. Kaikkea ei tarvitse tuottaa omana palvelunaan, vaan alan erilaiset toimijat tulee tunnistaa ja huomioida ja heidän tärkeää työtään tulee tukea asianmukaisesti. On hienoa, että tälle vuodelle saatiin Korona alas, strategia ylös -tyyppinen hanke, jossa kuntalaisten ja yhteisöjen ideoille ja tapahtumille jaettiin hankerahaa. Hankkeen tiedottaminen olisi voinut olla onnistuneempaakin, mutta tästä vuodesta voidaan ottaa oppia ensi vuodelle.
Niin hieno ajatus kuin Korona alas, strategia ylös onkin, osallistavan budjetoinnin määritteitä se ei kuitenkaan täysin täytä. Tarvitsemme jatkossa myös sellaista erillistä osallistavaa budjettia, johon osallistumiselle on mahdollisimman matala kynnys, ja jossa asukkaat saavat suunnata rahaa erilaisiin hyvinvointia ja viihtyisyyttä edistäviin investointeihin.
On tärkeää, että vuosia väistötiloissa toimintaansa himmailemaan joutunut museo Harkko saadaan vihdoin uusiin tiloihin ja historiamme ja kulttuurimme saadaan kuntalaisten nähtäville, pois varastosta ja kaupungintalon valtuustotasanteelta. Harkon näyttelykalusteisiin on varattava heti riittävä rahoitus.
Raisio kasvaa hyvää vauhtia – ja se on hieno asia. Kasvu on myös tasapainottelua: samalla kun nautimme kasvusta, meidän tulee osata panostaa riittäviin palveluihin oikea-aikaisesti. Lapsiperheiden kaupunki tarvitsee kehittyäkseen lapsiperheiden palveluita: kouluja, päiväkoteja, puistoja ja harrastusmahdollisuuksia. Tällä hetkellä taklaamme sivistyspalvelujemmee kasvavan lapsimäärän haastetta pystyttämällä tilapäisiä päiväkoteja ympäri kaupunkia sekä vuokraamalla tiloja ulkopuolisilta tahoilta. Tarvitsemme tilanteeseen luonnollisesti pysyvämmän ratkaisun, jotta pääsisimme tämänhetkisistä tilapäisratkaisuista eroon. Kuloistenniityn uudelle asuinalueelle rakentuva päiväkoti tarvitaan pystyyn ja käyttöön mahdollisimman pian. Toivon myös, että palaamme ensi vuonna tarkastelemaan uudelleen varhaiskasvatus- ja kouluverkkoselvityksiämme ja päivitämme niitä tarvittaessa.
Hyviä ja laadukkaita palveluita tarjoaa kaupunki, jonka työntekijät voivat hyvin.
SAK:n viime vuoden Työolobarometrin mukaan kiire ja riittämättömyyden tunne korostuvat työssä etenkin julkisella sektorilla työskentelevillä naisilla. Barometrissa todetaan, että “Kun työtä ei voi tehdä riittävän hyvin, se kuormittaa. Ne, jotka kokivat, etteivät ehdi tehdä töitään riittävän hyvin sairastivat enemmän mutta olivat myös muita useammin olleet sairaana töissä.”
Työhyvinvointi heijastuu myös rekrytointiin ja pito-ongelmiin: kasvatus- ja sote-aloilla on nyt työnhakijan markkinat – kuinka turvaamme osaajien riittämisen jatkossa? Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa jaksamiseen vaikuttavat palkan lisäksi työn riittävät resurssit, jotka mahdollistavat sen, että opettajat, hoitajat ja laitoshuoltajat saavat keskittyä omiin työnkuviinsa.
Raisiossa eläköitymisten myötä eläkkeelle on jäämässä vuoteen 2026 mennessä arviolta 26 opettajaa ja 14 varhaiskasvatuksen opettajaa. Kuinka vastaamme kasvavaan rekrytointitarpeeseen ja kuinka teemme Raisiosta mahdollisimman houkuttelevan työpaikan? Olisiko vihdoin aika tarttua varhaiskasvattajien pitkäaikaiseen toiveeseen ulkoiluun sopivien työvaatteiden tarjoamisesta?
Samalla kun pidämme uudet raisiolaiset tyytyväisinä tarjoamalla heille laadukkaita palveluita, meidän tulee pitää huoli myös tämänhetkisistä kuntalaisistamme. Olemme pitkin syksyä saaneet lukea lehdistä revitteleviä otsikoita Vaisaaren yläkoulun tilanteesta ja yleisemminkin nuorten pahoinvoinnista.
Vaikka moneen ongelmaan ei ole tarjolla nopeita ja helppoja ratkaisuja, voisimme helpottaa Vaisaaren tilannetta lisäämällä koulussa työskentelevien turvallisten aikuisten määrää. Ryhmämme esittää tänään yhä useamman koulunkäynninohjaajan palkkaamista Vaisaaren yläkouluun. Pienellä panostuksella on tässä tilanteessa määräänsä suurempi vaikutus. Koulunkäynninohjaajien lisäksi voisi olla hyvä pohtia sitä, saataisiinko yläkouluun koulunuorisotyöntekijä tarjoamaan nuorille kiireettömiä kohtaamisia.
Maininnat julkisen liikenteen kehittämisestä jäävät talousarviokirjassamme surullisen vähäisiksi. Kaupunkimme on ehkä maantieteellisesti katsottuna pieni, mutta julkisen liikenteen on silti yllettävä jossain muodossa kaupungin joka kolkkaan.
Ei voi olla niin, että julkista liikennettä voi hyödyntää vain Raisiontien varrella asuva. Ryhmämme mielestä Föli-fillarien käyttöönotto helpottaisi huomattavasti esimerkiksi sataman alueen saavutettavuutta ja toisaalta toisi bussipysäkit saavutettavammaksi myös syrjäisempien asuinalueiden asukkaille. Esitämme tänään Föli-fillarijärjestelmään liittymistä ja määrärahan varaamista Föli-fillareille.
Tänään luen talousarviokirjaa innostuneena ja luottavaisin mielin. Kaupunkimme kasvaa, ja me investoimme kasvuun mm. uusien rakennusten myötä. Toivon, ettemme jatkossa unohda pitää huolta siitä, että uusien rakennustemme sisältä löytyy myös ihmisille rakennettuja palveluita, ja panostamme kulttuurin, yleisen sivistystyön, kirjastopalvelujen ja luontoarvojemme kehittämiseen ja säilyttämiseen.
P.S.: Jäikö HYTE-kerroin kiinnostamaan? THL:n sivuilta löytyy lisää tietoa aiheeseen liittyen: https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/hyvinvointijohtaminen-kunnassa/hyte-kerroin-kannustin-kunnille/prosessi-indikaattorit .