Sosiaaliturvaan liittyvän byrokratian koukeroihin liittyvät uutiset ja kertomukset jaksavat ihmetyttää vuodesta toiseen. Olen lukenut äidistä, jonka toimeentulotuki on peruttu lapsen kesätyön takia ja ihmetellyt rahalahjojen, kirpputorimyyntien ja lainojen takaisinmaksujen syynäämistä pankkitileillä. Ylen toimeentulotukea käsittelevässä artikkelissa on kerättynä laaja kokoelma näitä kokemuksia toimeentulotuen saajilta.
Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, eikä sitä ole tarkoitettu jatkuvaksi sosiaaliturvaksi. Usealle toimeentulotukea saavalle henkilölle arki on kuitenkin toista: toimeentulotuki ei mahdollista tai kannusta toimeentulotuen “kuopasta” ylös pääsyä, omia säästöjä, pienten (yli 150 €/kk) töiden vastaanottamista tai oma-aloitteisuutta. Elämä typistyy tiliotteiksi, selvityksiksi ja oman elämän totaaliseksi avaamiseksi vieraiden ihmisten silmille. Ylen uutisen mukaan vuonna 2020 7,5 % suomalaisista sai Kelan maksamaa perustoimeentulotukea (417 000 henkilöä 288 000 kotitaloudessa).
Tämänhetkinen eduskunnan hallitus on aloittanut työn sosiaaliturvan uudistamiseksi. Asiantuntijoista ja tutkijoista koostuva ryhmä on julkaissut tammikuussa 2023 selvitysraportin vaihtoehtoisista sosiaaliturvan järjestämistavoista, ja vuoteen 2027 työskentelevä parlamentaarinen komitea valmistelee sosiaaliturvan uudistamista kokonaisuutena.
Vasemmistoliiton kanta sosiaaliturvan uudistamiseen pohjautuu vahvasti perustuloon. Vastikkeettomassa perustulossa jokainen suomalainen saa kuukausittain saman summan tukea, mutta tuki “verotetaan pois” portaittain paremmin tienaavilta. Mallissa tieto ihmisen tuloista perustuu tulorekisteriin.
Perustulo poistaa byrokratialoukkuja, sillä tuen saajan ei enää tarvitse täyttää uusia ja uusia hakemuksia, lähettää liitteitä tai avata tilitietojaan virkailijoille. Perustulo myös kannustaa ottamaan vastaan ja kokeilemaan erilaisia työn muotoja matalalla kynnyksellä, kun ei enää tarvitse laskeskella tuleeko työn vastaanottaminen jopa sosiaaliturvan varassa elämistä kalliimmaksi.
Vastikkeettomuus tarkoittaa sitä, että lähtökohtaisesti perustulo on tarkoitettu ihan jokaiselle, eikä vastineeksi tarvitse olla tai tehdä mitään.
Perustulon hyötyjä:
- Nöyryyttävää ja ylläpidoltaan työlästä nykyistä toimeentulotukijärjestelmää ei enää tarvita.
- Ennakoitavuus. Voit luottaa siihen, että saat joka kuukausi vähintään saman määrän tukea.
- Sosiaaliturvan helppous ja yhtenäisyys. Kaikille on tarjolla sama malli ja tuki. Leimaantumisen ja sosiaalisen ahdistuksen väheneminen.
- Työn eri muotojen kokeileminen helpottuu: arjessa on turvallisempaa kokeilla vaikkapa freelancerina tai kevytyrittäjänä toimimista.
- Sen tunnustaminen, että ihminen voi olla hyödyllinen yhteiskunnan jäsen, vaikka ei kävisikään palkkatyössä. Mitä Suomi tekisi ilman tuhansia yhdistyksiämme ja vapaaehtoisiamme? Voiko ihminen tuottaa arvokasta sosiaalista pääomaa yhteiskunnalle, vaikka ei kävisikään töissä?
Sipilän kaudella hallitus toteutti tyngäksi jääneen perustulokokeilun, jolta ei edes odotettu tai tavoiteltu suuria. Seuraavan hallituksen tulee toteuttaa laajempi, kunnianhimoisempi ja kokonaisvaltaisempi perustulokokeilu, ja Suomen tulee siirtyä asteittain kohti vastikkeetonta perustuloa!