Jätin tänään valtuustoaloitteen Raision kaupunginvaltuustossa koulunkäynninohjaajien resurssien kasvattamisesta sekä varhaiskasvatuksen kolmiportaiseen tukeen siirtymisestä.
Huolestuin Raision koulunkäynninohjaajatilanteesta erityisesti useamman raisiolaisvanhemman yhteydenoton jälkeen. Vanhemmat kertoivat huolestuttavia ja surullisia tarinoita siitä, kuinka lapselle ei oltu pystytty osoittamaan koulunkäynninohjaajaa tai henkilökohtaista avustajaa edes sen jälkeen, kun avustajan tarve oli perusteltua lääkärien toimesta.
Koulunkäynninohjaaja työskentelee tukea tarvitsevan oppilaan kanssa auttaen toimissa, joista tämä ei itsenäisesti selviydy kehitysvaiheensa, vammansa tai sosiaalisen tilanteensa takia. Ohjaajia työskentelee niin henkilökohtaisena apuna kuin ryhmien ja oppilaitostenkin yleisenä tukena. Koulunkäynninohjaaja, arkikielessä usein koulunkäyntiavustaja, voi olla taustaltaan koulutettu ohjaaja, lähihoitaja tai vaikkapa välivuottaan viettävä nuori, työllistetty tai harjoittelija.
Koulunkäynninohjaaja on merkittävä voimavara oppilaan ja ryhmän oppimisen apuna ja koulurauhan takaamisessa. Raisiossa ollaan siirtymässä ohjaajien resursoinnissa pistejärjestelmään, joka siirtää ohjaajia niihin oppilaitoksiin, joissa avun tarve on akuutti. Pisteytysjärjestelmä on kannatettava, mutta herättää myös kysymyksiä ja huolta: emmekö voisi keskittyä pelkän tulipalojen sammuttamisen sijaan myös ennaltaehkäisemään palojen syttymistä? Vähäisten ohjaajaresurssien kanssa taiteilun sijaan ohjaajien työ tulisi nähdä ennaltaehkäisevänä ja sosiaalihuollon arjessakin näkyvänä asiana.
Henkilökohtaisen avustajan tulisi olla tuttu ja turvallinen henkilö, ei kuukausittain vaihtuva työllistetty.
Puutteellisesta resursoinnista kertoo se, ettei henkilökohtaista avustajaa voida aina osoittaa vuosibudjetin jo ylityttyä. Tämä voitaisiin ehkäistä ennaltaehkäisevällä otteella ja pitkäjänteisellä, jo varhaiskasvatuksesta lähtien toteutetulla suunnittelulla. Tukea tarvitsevaa lasta ei myöskään saisi kohdella heittopussina: henkilökohtaisen avustajan tulisi olla tuttu ja turvallinen henkilö, ei kuukausittain vaihtuva työllistetty.
Edellä esitettyyn perustuen esitän, että:
- Koulunkäynninohjaajien resursseja lisätään ja resursoinnissa pyritään pitkäjänteisyyteen ja ennaltaehkäisevyyteen, lapsen etu edellä
- Koulutettuja ja esim. työllistettyjä koulunkäynninohjaajia ei rinnasteta, vaan työllistetyt nähdään lisävoimavarana
- Varhaiskasvatuksessa siirrytään kolmiportaisen tuen malliin, jolloin myös avustajaresurssien ennakointi ja suunnittelu helpottuu