ilmastonmuutos_eduskuntavaalit

Kuinka torjun ilmastonmuutoksen vaikutuksia päättäjänä?

Ilmastonmuutos on aikamme ja tulevaisuutemme suurin turvallisuusuhka, johon meidän tulee varautua kaikin mahdollisin keinoin. Ilmastonmuutoksen vaikutusten minimoiminen on ensisijaisesti yhteiskunnan, ei yksilön asia. Me suomalaiset olemme mukavuudenhaluista kansaa, emmekä ole valmiita tinkimään elämäntavoistamme, ellei joku ohjaa meitä tekemään parempia valintoja. Ilmastotalkoisiin osallistuminen on myös varallisuuskysymys, minkä takia yhteiskunnan rakenteiden on tärkeää ohjata kuluttamista oikeaan suuntaan.

Ilmastopopulismin keskellä päättäjien tulisi pystyä esittämään ja vaatimaan konkreettisia keinoja tulevasta ilmastokatastrofista selviytymiseen. Sen sijaan, että uskoisimme markkinoiden voivan torjua ilmastonmuutosta, meidän tulisi luopua ympäristölle haitallisista yritys- ja verotuista. Sen sijaan, että odottaisimme yksilöiden oppivan kuluttamaan kestävämmin ja ympäristötietoisemmin, meidän tulisi tukea ilmastotietoista elämäntapaa yhteiskunnan taholta.

Ilmastokriisi on jo selvitetty. Meillä on faktat ja keinot.

Greta Thunberg

Meidän on pakko opetella käyttämään ympärillämme olevia uusiutuvia resursseja kestävästi ja valmistautua ilmastonmuutoksen tuomiin eriarvoistaviin vaikutuksiin, kuten köyhyyteen ja ilmastopakolaisuuteen. Vaikka emme voi enää pysäyttää ilmastonmuutosta, voimme hillitä sen tuhoja ja mukautua tuleviin olosuhteisiin.

Voimme ratkaista ongelman ainoastaan tunnustamalla lähtökohdat. Ilmastonmuutosta ei pysäytetä, mutta sen tuhoisia ja eriarvoistavia vaikutuksia voidaan vähentää lähiresursseja ja uusiutuvaa energiaa hyödyntämällä, kestävällä ja inhimillisellä Euroopan laajuisella pakolaispolitiikalla sekä työn ja perusturvan uudelleen järjestämisellä. Ilmastovaikuttaja Greta Thunbergin sanoin: ”Ilmastokriisi on jo selvitetty. Meillä on faktat ja keinot.”

Ilmastokriisiin reagoiminen perustuu yksinkertaisesti siihen, että meidän tulee leikata päästöjämme, lisätä hiilinielujamme ja tuoda rahavirrat tukemaan muutosta.

Talouskasvua ympäristön kustannuksella?

Poliittisessa keskustelussa talous ja ilmastonmuutoksen vaikuusten torjunta rinnastetaan usein keskenään. Mielestäni on kummallista luoda vastakkainasettelua talouden ja elinkelpoisen planeettamme välille – ilman luontoa ja ympäristöä meillä ei ole saatavillamme puhdasta ilmaa, vettä, ruokaa tai virkistyspaikkoja. En voi hyväksyä, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ja kustannukset asetetaan kolikon kääntöpuoliksi: jos pelaamme korttimme taitavasti, luomme ilmastotalkoisiin osallistumalla innovaatioita ja työllisyyttä Suomeen. Tulevaisuudessa, jossa ilmastonmuutoksen mukaan tuomiin tuhoihin ei ole varauduttu, ei ole tarvetta työpaikoille. Mielestäni ympäristölle haitallisista tuista on luovuttava. Ruoantuotantoon tarvitaan kestävän ruoan ohjelma, joka tukee kasvisruokavalion lisäämistä, eettistä ruoantuotantoa ja lähiruoan kuluttamista.

Ilmastotekoja Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomessa yhdeksi tärkeimmistä ilmasto- ja ympäristökysymyksistä nousee Itämeren suojelu ja rehevöitymisen torjuminen. Jokainen varsinaissuomalainen on vastuussa omasta Itämeri-jalanjäljestään, jossa suurena vaikuttajana on mm. lihansyönti.

Julkisen liikenteen tukeminen on Varsinais-Suomessa tärkein yksittäinen liikkumiseen liittyvä ilmastoteko. Meidän tulee tukea lähiraideliikenteen kehittymistä ratahankkeiden myötä sekä laajentaa Föli maakunnanlaajuiseksi verkostoksi yhdenvertaisen liikkumisen mahdollistamiseksi. Ruotsin-laivojen kaltaisten saastuttavien ylellisyyskulkuneuvojen tukeminen valtion taholta on lopetettava, ja Turku-Tukholma-välille etsittävä kestävää liikkumistapaa.

Kestävää metsänkäyttöä ja luonnossa virkistäytymistä

Kestävä metsänkäyttö ja luonnon moninaisuuden säilyminen vaatii kestävää metsätaloutta. Jos vähennämme hakkuitamme Suomessa, mutta pidämme puunkulutuksemme samalla tasolla tai jopa nostamme sitä, saatamme ulkoistaa ongelmamme Venäjän kaltaisiin tuontimaihin. Tärkeintä on varmistaa, että kotimainen metsänkasvatus on kestävää ja korjuu ekologista. Ensiharvennuksiin ja hakkuiden jälkeisiin istutuksiin on panostettava. Erityisen tärkeää olisi pohtia, kuinka saamme mahdollisimman paljon hiiltä sidottua metsiimme ja rakennuksiimme. Hakkuita tulisi myös tarkastella entistä enemmän luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta.

Saatamme ulkoistaa kulutuksemme ulkomaille, muttemme koskaan voi ulkoistaa tarvettamme virkistäytyä ja levätä luonnossa sekä nauttia lähimetsistämme.

Virkistys- ja luontopaikkojemme määrä ja pinta-ala laskee jatkuvasti, ellemme ala äänekkäästi vaatia niiden tarkempaa merkitsemistä kaavaan tai luonnonsuojelualueiksi muuttamista. Saatamme ulkoistaa kulutuksemme ulkomaille, muttemme koskaan voi ulkoistaa tarvettamme virkistäytyä ja levätä luonnossa sekä nauttia lähimetsistämme. Omassa kotikunnassani olemme saaneet todistaa, kuinka asfalttipinnoite on vallannut yhä useamman lähimetsän ja luontokohteen. Raision kokoisessa kaupungissa meillä ei ole varaa luopua enää yhdestäkään luontokohteesta: virkistys- ja luonnonsuojelualueidemme tulevaisuus turvataan vain pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella päätöksenteolla.

Kaivoslaki uusiksi

Tarvitsemme Suomeen uuden kaivoslain, joka näkee, että Suomen luonnonvarat ovat kansallista omaisuutta. Suomalainen maaperä, vesistöt ja luonnonvarat on nähtävä kansallisena omaisuutena, joka ei kuulu pikavoittoja tavoitteleville yrityksille. Kestävää tulevaisuutta tuleville sukupolville ei suojata myymällä yhteistä omaisuuttamme ja kulttuuriperintöämme.

Maaperämme on meidän!

Suomessa jokaisenoikeudet takaavat kaikille mahdollisuuden nauttia luonnosta ja sen antimista. Jokaisenoikeuksissa on kyse ainutlaatuisesta kulttuurista, josta muualla maailmassa voidaan vain haaveilla – kulttuurista, johon me suomalaiset kasvamme ja josta on pidettävä kiinni. Jokaisenoikeuksiin liittyy myös vastuita, eikä oikeuksista nauttiva saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa luonnolle tai ympäristölle. Tämän vastuun tulee koskea ennen kaikkea maaperäämme hyödyntäviä kaivosyhtiöitä, pohjavettämme havittelevia suuryrityksiä sekä ilmaamme saastuttavia tehtaita. Sen sijaan että päästäisimme ulkomaalaiset yritykset tyhjentämään maaperämme rikkauksista sekä viemään voitot sekä ja ulkomaille, meidän täytyy suojella kansallisomaisuutemme lailla mahdollisimman pian.

Meidän tulee laajentaa jokaisenoikeuksien ajattelutapaa myös luonnonvaroihimme: “Jätä luonto siistimpään kuntoon kuin saapuessasi.” Tulevat sukupolvet syntyvät epäreiluun tilanteeseen, jossa suomalainen kansallisomaisuus on pirstaleina maailmalla ja yhteistä luontoamme on pilattu. Meidän tulee varmistaa, että myös tulevat suomalaiset saavat nauttia luonnostamme ja sen antimista sekä kertoa ylpeinä suomalaisista jokaisenoikeuksista maailmalle. Suomen tulee toimia suunnannäyttäjänä ja esikuvana yhteisten luonnonvarojemme sekä ympäristömme vaalimisessa.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.